OED: n mukaan sekä ”jousi” kuin aseessa, että ”jousi” tai ”jousi” kuin polven kaltevuudella on yhteinen etymologia:
Etymologia: Germaaninen: Vanhan englannin boga, vastaa vanhan friisin bogaa, vanhan saksin bogo (keski Hollantilainen booghe, hollantilainen boog), vanha yläsaksalainen bogo (keskisaksalainen boge, moderni saksalainen bogen), vanhan pohjoismaisen bogi (ruotsalainen båge, tanskalainen bue) < germaaninen * bugon-, < beuganin varren vika, taipua.
Nämä kaksi sanaa lausutaan kuitenkin melko eri tavoin. Mietin, milloin ja miksi nämä kaksi merkitystä eroavat ääntämisessä.
Kommentit
- Asiaankuuluvat: Miksi " ow " on kaksi erilaista ääntä?
- Samankaltaiset – " emakko " (kasvien siemenet) ja " emakko " (naaras sika) tai " rivi " (rivi) ja " rivi " (argumentti). Mielestäni " ow " -loppu on ainutlaatuinen siinä, että siinä on niin monta heterofonia!
- @TobySpeight Myös " leikkaa " (leikkaa) ja " leikkaa " (heinäsuovasta) ja jopa " leikkaa " (grimace, josta voidaan ilmeisesti sanoa myös moo ja myös Moe skotlannin englanniksi ), ja " hinaus " (vedä jotain) ja " hinaus " (pellava, kuten hinauspäässä ).
- @ 1006a Kokemukseni mukaan ja tietoni mukaan " leikkaa " ja " hinaus " niillä on sama ääntäminen (he riimoivat " -kasvun kanssa "). Voisinko ehdottaa, että " leikkaa " pienempi merkitys grimassina (jota en ole koskaan tavannut) on versio tai liittyy läheisesti " moue "?
- @BoldBen OED: n heinäsuovaversioon " leikkaa " (n. 1/6!) lausutaan riimiksi " lehmällä " sekä englanniksi että englanniksi. Tämä määritelmä päivitettiin vuodesta 2003, joten mielestäni se olisi melko tarkka ääntäminen. Se on kuitenkin ' riittävän harvinainen sana, jonka kuvittelen useimpien tiettyjen maatalousyhteisöjen ulkopuolisten ihmisten olevan koskaan sanoneet ja kuulleet sanovan, mutta harvoin. Grimace (n.2) on todellakin luultavasti sukulaisuus mouesta, mutta tuli sanakirjaan takaisin 1400-luvulla. Voidaan sanoa kumpaankin suuntaan, sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa, mutta …
Vastaa
Vaikka sanat tulevat sanoista, joissa perusmuoto on sama, ne näyttävät olevan peräisin sanan eri muodoista. dictionary.com -sivulla näet etymologian eri muodot:
Verbille:
ennen 900; Keski-englannin bowen (jae), vanan englannin būgan; seurustella hollantilaisen buigenin kanssa; sukua saksalaiselle biegenille, goottilaiselle biuganille, vanhan pohjoismaiselle bugalle jne.
Ja substantiiville:
ennen 1000; Keskimmäinen englantilainen bowe (substantiivi), vanha englannin boga; seurustella hollantilaisen boogin, saksalaisen Bogenin, vanhan norjalaisen bogin kanssa; samanlainen kuin jousi
Joten näyttää siltä, että ero oli olemassa jo silloin, kun sanat otettiin käyttöön englanniksi. En tiedä, miksi ne kirjoitetaan samalla tavalla modernin englannin kielellä. Useimmilla muilla kielillä näyttää olevan erilaisia kirjoitusasuja sanoille, esimerkiksi ruotsi buga verbille ja båge substantiiville.
Kommentit
- Ja nykyaikaisella Länsi-Friisiläisellä on " b û ge " [u] -äänellä verbille ja " b ô ge " äänellä kuin ranska ô) substantiiville. Vanhalla englannilla oli pitkään u verbissä josta säännöllisesti tulee [bou], kuten " hus " tuli talo jne. Substantiivista todennäköisesti pitkä o-ääni ja gutturaalisesta g: stä [w] molemmissa sanoissa. Joten se näyttää mielestäni täysin säännölliseltä äänten suhteen. Oikeinkirjoitukset törmäävät toiseen asiaan.
- Ne kirjoitetaan samalla tavalla, koska englannin oikeinkirjoitus ei ole järkevää.Mutta vertaa rivi ja rivi , kylvä ja kylvää , alempi ja alempi , virtaus ja kukka , show ja suihku . Meillä on sama oletusasetus kahdelle eri äänelle.