Keneen “ Sebedeuksen äiti ' poikansa ” viittaa?

Tietysti emme voi olla varmoja siitä, miksi Matthew päätti kutsua jonkun ”Sebedeuksen poikien äidiksi”, mutta voimme esittää kohtuullisen hypoteesin tutkimalla todisteita.

Identiteetti

Ensimmäinen palapelin osa on selvittää kuka tämä nainen oli. Tämä kysymys on oikeastaan melko yksinkertainen. Myöhemmin Matthew, löydämme:

Oli myös monet siellä kaukaa katsoneet naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta ja palvelleet häntä, heidän joukossaan olivat Maria Magdaleena ja Maria Jaakobin ja Joosefin äiti ja Sebedeuksen poikien äiti. (Matteus 27: 55- 56, ESV)

Ἦσαν δὲ ἐκεῖ γυναῖκες πολλαὶ ἀπὸ μακρόθεν θεωροῦσαι, αἵτινες ἠκολούθησαν τῷ Ἰησοῦ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας διακονοῦσαι αὐτῷ · ἐν αἷς ἦν Μαρία ἡ Μαγδαληνή, καὶ Μαρία ἡ τοῦ Ἰακώβου καὶ Ἰωσὴφ μήτηρ, καὶ ἡ μήτηρ τῶν υἱῶν Ζεβεδαίου (Nestle 1904)

kun Markuksella on rinnakkaiskohta:

Oli myös naisia, jotka katsovat kauemmas, muun muassa Maria Magdaleena ja äiti Maria Jaakobin nuoremmasta, Josesista ja Salomesta. (Mark 15:40)

Ἦσαν δὲ καὶ γυναῖκες ἀπὸ μακρόθεν θεωροῦσαι, ἐν αἷς καὶ Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ καὶ Μαρία ἡ Ἰακώβου τοῦ μικροῦ καὶ Ἰωσῆτος μήτηρ καὶ Σαλώμη,

Suuri tekstin samankaltaisuus (erityisesti kreikan kielellä) takaa käytännössä, että nämä kaksi kohtaa edustavat kirjallista riippuvuutta. Palaan takaisin riippuvuuden luonteeseen; toistaiseksi riittää huomata, että nämä kaksi kirjoittajaa kuvaavat samaa naista. Mark kutsuu häntä ”Salomeksi” ja Matthew ”Sebedeuksen poikien äidiksi”. Salome on siis koko kristillisen historian ajan tunnistettu kahden Jeesuksen opetuslapsen – Jaakobin ja Johanneksen – äidiksi, jotka muualla tunnistetaan ”Sebedeuksen pojiksi” (esim. Markus 10:35).

Lisätietoja Salome

Ennen paluuta ydinkysymykseen voi olla hyödyllistä hahmottaa lyhyesti kuka Salome oli. Johanneksen ristiinnaulitsemisen kertomuksessa hän tallentaa naiset tapahtumapaikalla seuraavasti:

äitinsä ja äitinsä sisar Mary Mary Clopasin vaimo, ja Maria Magdaleena. (Joh. 19:25)

tältä pohjalta jotkut kommentoijat päättelevät, että Salome oli Marian sisko. Toisin kuin Markuksen ja Matteuksen välinen yhteys, tämä johtopäätös ei kuitenkaan ole vankka. ”Hänen äitinsä” sisar voi todellakin viitata Salomeen, mutta se voi viitata myös Markuksen / Matteuksen nimeämättömiin naisiin.

Muualla Markus 16: 1 sijoittaa Salomen haudalle, kun se löydetään. tyhjä, yhdessä Jeesuksen ”äidin ja Marian, Jaakobin ja Joosefin äidin, kanssa. Matteuksen rinnakkaisessa tilissä luetellaan vain kaksi Mariaa.

Myöhemmin gnostilaisia kirjoituksia Salome esiintyy useita kertoja. Thomasin evankeliumissa hän julistaa itsensä Jeesuksen opetuslapseksi.Säilytetty fragmentti egyptiläisten evankeliumista kutsuu häntä opetuslapseksi ja tarkoittaa, että hän on naimaton ja lapseton. Pistis Sophiassa Salome ottaa merkityksen huomattavasti Mary Magdelenen alapuolelle (joka oli erittäin tärkeä gnostilaisissa kirjoituksissa), mutta samalla tasolla kuin ”keskimääräinen” miesopetuslapsi. Laajennettu Markuksen versio (ns. ”Salamerkki”) lisäsi ainakin yhden ylimääräisen jakeen Salomesta Jeesuksen ”palveluksen aikana. Ortodoksisempi Jaakobin evankeliumi , lapsenkerronta, tekee Salome Marysta ”Kätilö ja Jeesuksen ensimmäinen uskovainen” -tehtävä.

Salomen merkitys gnostilaisissa kirjoituksissa on yllättävää, kun otetaan huomioon, että hän esiintyy nimellä vain Markuksen evankeliumissa, joka on vähiten suosittu evankeliumeissa varhaiskirkko. Tämän merkittävyyden selittämiseksi tutkijat ovat ehdottaneet, että luultavasti oli olemassa varhainen Salomen perinne, riippumaton evankeliumeista. Vaikka myöhemmillä teoksilla, joissa hän esiintyy, ei yleensä ole historiallista arvoa, voimme olla melko varmoja siitä, että ainakin Salome oli todellinen henkilö ja Jeesuksen seuraaja hänen elinaikanaan. On myös hyvät mahdollisuudet, että hänellä oli merkittävä rooli varhaisessa kirkossa. ¹

Lähdekritiikki

Palataksemme kysymykseen Markuksen ja Matthewn välisestä suhteesta, meillä on kolme potentiaalista datapistettä:

1) Markus sanoo ”Maria Magdaleena, Maria Jaakobin äiti, ja Salome osti mausteita voidakseen mennä voidelemaan Jeesuksen” ruumista ”(16: 1), kun taas Matteus sanoo” Maria Magdaleena ja toinen Maria menivät katsomaan hautaa ”. (28: 1).

• Sanallista samanlaista on vähän, joten nämä kaksi tiliä edustavat todennäköisesti saman tapahtuman itsenäisiä tilejä.

2) Kohde, joka kannusti OP: n kysymystä. Matteuksessa (20: 20-28) ”Sebedeuksen poikien äiti” pyytää Jeesusta sijoittamaan poikansa hänen luokseen. oikealla ja vasemmalla kädellä, kun hänen valtakuntansa tulee. Markuksen kertomuksessa (10: 35-45) Jaakob ja Johannes kysyvät suoraan.

• Nämä kohdat ovat varmasti riippuvaisia. Käytetty kieli on melko samanlainen, ja toisistaan poikkeavista aukoista huolimatta molemmissa tileissä Jeesuksen vastaus on osoitettu Jaakobille ja Johannekselle.

3) Edellä mainitut ristiinnaulitun naiset (Mark. 15:40, Matteus 27: 55-56)

• Kuten aiemmin todettiin, tileillä on riippuvuutta.

Joten kuka riippuu kenestä? Se riippuu mitä joku päättää tässä korjaustoiminnassa.

Redaction-kritiikki

Jos on sitoutunut absoluuttiseen Markan-prioriteettiin, erojen on oltava Matthew: n redactional-toiminnassa. Matteuksella on täytynyt olla syy muuttaa Markuksen 10: 35-45: n pyytäjää. Ehkä hän tunsi kiusallista, että kaksi suurta opetuslapsea esitti tällaisen pyynnön, joten laita se äitinsä suuhun.

Tämän näkemyksen hyväksi se tarjoaa tyydyttävän syyn lauseelle ”Sebedeuksen poikien äiti”, koska kohta koskee oikeastaan ”Sebedeuksen poikia”, kuten Jaakobia ja Johannesta kutsutaan usein kollektiivisesti, joten on järkevää tunnistaa puhuja äidiksi nimensä sijaan. Tätä näkemystä vasten Matthew ei pelkää, että opetuslapset esittävät kohtuuttomia pyyntöjä / sanovat tyhmyyttä muualla, joten puhujan ”keksiminen” täällä puskuroimaan kysymys ei näytä olevan jotain tyypillistä Matthewn uudelleen kirjoittamiselle. & John näyttää paremmalta? Heidät kuvataan edelleen haluavansa kunniaa / ymmärtämättä Jeesuksen ”tehtävää / valtakuntaa kunnolla, mutta heillä on nyt ylimääräinen hämmennys, koska edes ei ole tarpeeksi rohkea kysyä itse, sen sijaan, että heidän äitinsä tekisi sen heidän puolestaan.

Suurempi haaste Markanin ensisijaiselle näkymälle on kuitenkin Matteus 27: 55-56. Täällä Matthew väitettiin vaihtaneen ”Salomen” suoraan ”Sebedeuksen poikien äidiksi”. Jos hänen tarkoituksenaan oli yhdistää naiset opetuslasten kanssa, miksi et käyttäisi ”Salome, … äiti”, samalla tavalla kuin hän kuvaa toista Mariaa, eikä vain ”… äiti …”? Gundry voi tarjota vain heikon (mielestäni) selityksen: ²

Salomen hämäryys, poikien näkyvyys Sebedeuksen ja halu saada rinnakkain välittömästi edeltävän Marian kuvaamisen äidinä (jonka korostaminen ei salli hänen nimensä menettämistä) vaikuttavat kaikki Matthewn tarkistukseen.

Kaikki nämä asiat voisivat todellakin ajaa Matthewa lisäämään ”äiti …”, mutta on vaikea nähdä, kuinka kukaan vaatisi myös ”Salomen” pudottamista. selitys – että Mary oli oletettavasti merkittävämpi – on puhdasta spekulaatiota ja jättää huomiotta, että ”Salome, … äiti” on vahvempi rinnakkaisuus ”Mary, … äiti” kuin yksinkertaisesti ”… äiti” on, jos todellakin, Matthew halusi tehdä suullisen rinnakkaisuuden.

On järkevää olettaa, että Matthew halusi yhdistää ristiinnaulitsemisen naiset hänen aikaisempaan kuvaukseensa evankeliumissaan, mutta se on yhtä pätevä oletus mikä tahansa riippuvuus t heory.Jos joku ei ole sitoutunut Markanin prioriteettiin, syntyy yleinen helpompi selitys: Mark yksinkertaistaa Matthewa kahdesta riippuvaisesta kohdasta. Tämä pätee yhtä lailla absoluuttisen Matteuksen prioriteettiteorian että joustavamman teoriaan, joka antaa molemmille evankeliumeille mahdollisuuden säilyttää primitiivisempi perinne jossain vaiheessa.

Tässä näkemyksessä Mark näkee, että Jaakob ja Johannes ovat todellisia kohdasta Matteus 20: 20-28, ja ymmärtää, että vaikka Salome on puhunut pyynnön, se todella tulee Jaakobilta ja Johannekselta ja asettaa sen heidän suuhunsa (tai uskoo, että pyyntö tehtiin yhdessä). Näin hän yksinkertaistaa kohtaa jättämällä pois Salomen osan. Samoin 15:40 hän yksinkertaistaa ”Sebedeuksen poikien äidin”, koska hän tuntee hänen etunimensä eikä näe mitään syytä monimutkaiselle muotoilulle.

Ehkä Markilla oli hyvät mahdollisuudet käyttää yllä mainittua ”varhaisen Salomen perinnettä” ja hän tiesi siten hyvin kuka hän oli. Tämän hypoteesin etuna on myös selitys voitelujakeesta (16: 1), joka on ainoa ylösnousemuksen kohta missä tahansa neljästä evankeliumista, joissa mainitaan Salome. Jos Markuksella olisi ylivertaista tietoa Salomesta, se selittäisi, kuinka hän tiesi tämän yksityiskohdan, jota Matthew ei ehkä tiennyt.

Miksi ”Sebedeuksen äidin” pojat ”?

Kysymys kuuluu, miksi Matthew viittaa Salomeen ”Sebedeuksen äidin poikina” eikä ”Salome” tai ”Sebedeuksen vaimo”? Voimme nopeasti ehdottaa hyvän syyn, miksi häntä ei kutsuta ”Sebedeuksen vaimoksi”. Sebedeus ei ole tärkeä henkilö evankeliumeissa. Ei ole mitään viitteitä siitä, että hänestä olisi koskaan tullut Jeesuksen seuraaja, ja ainoa kerta, kun mies ilmestyy, on se, kun Jaakob ja Johannes jättävät hänet kalastusalukseen seuraamaan Jeesusta.

Salomen pojat ovat tietysti tärkeitä henkilöitä evankeliumeissa. On siis selvää, että ”… äiti” on selkeämpi / parempi viite kuin ”… vaimo” ( Muutama kommentaattori lisää mahdollisuuden, että Sebedeus on kuollut siihen aikaan, kun Salomeen niin viitattiin, mutta mielestäni tämä on tarpeeton oletus ja riittämätön selitys.)

Miksi Matthew käyttää sanaa ”… ”Salomen” sijasta on kaksi uskottavaa selitystä. Ensimmäinen on se, että hän haluaa korostaa hänen yhteyttä Jamesiin ja Johniin. Tämä muotoilu on erityisen järkevä 20: 20-28: ssa, jossa hänen roolinsa tarinassa on merkityksetön. todellakin on luonnollista sanoa jotain ”Johnin” äiti tuli ja kysyi häneltä ”tilanteessa, joka on kuvattu, vaikka Johnin äidin nimi olisikin tiedossa. Koska Jaakobia ja Johannesta kutsutaan usein yhdessä ”Sebedeuksen pojiksi”, ei ole mitään syytä, miksi ”Sebedeuksen poikien äidillä” olisi eri merkitys kuin ”Jaakobin ja Johanneksen äidillä”. Siksi on mahdollista, että Matthew yksinkertaisesti toisti saman sanamuodon ristiinnaulitsemisen kertomuksessaan saadakseen selväksi, että hän viittasi samaan naiseen. Tämä selitys toimii täydellisesti Matthean-prioriteetin ja riittävän Markan-prioriteetin alla (missä on outoa, mutta uskottavaa, että ”Salome” putosi pois).

Toinen selitys on, että Matthew ei yksinkertaisesti tiennyt Salomen etunimeä. Tämä ei olisi mahdotonta, vaikka Matthew-kirjoittaja on apostoli Matthew – hän ei välttämättä tietäisi / muistaa naisen, jonka hän tapasi vain pari kertaa. Silti näyttää helpommalta tukea tätä hypoteesia, ellei apostoli ollut evankeliumin kirjoittaja. Tämä tekisi vaikeammaksi nähdä Matteuksen etusija, mutta ei epätodennäköistä, jos jotkut Matteuksen seuraajat kirjoittavat evankeliumin muistiin hänen kuolemansa jälkeen käyttäen hänen silminnäkijänsä todistusta, joka ei satunnaisesti sisältänyt Salomen nimeä.

Päätelmä

Todisteiden valossa yksinkertaisin / paras selitys on, että Matteus kirjoitti 20: 20-28 ja 27: 55-56 ennen kuin Markus kirjoitti rinnakkaiskohdat (tai tarkemmin sanottuna Matteuksen versiot kohdista) on primitiivisempi perinne). Hän käytti ”Sebedeuksen äitien” poikia ”20:20, koska tarina oli ensisijainen Sebedeuksen poikista, ja näin ollen oli täysin luonnollista kuvata puhuja äidiksi. Sitten hän vei tämän formulaation eteenpäin ristiinnaulitsemisen tililleen. Matthew on saattanut tuntea Salomen nimen, mutta ei nähnyt tarvetta mainita sitä, jos tietäisi.

Markus 10: 35-45 edustaa sitten Matthewn kirjan yksinkertaistamista. ristiinnaulitsemisesta, hänellä ei ollut mitään hyötyä pitkästä ”äiti …” -formulaatiosta ja siten korvannut Salomen todellisen nimen. Hänellä oli todennäköisesti myös pääsy riippumattomiin tietoihin Salomesta, mikä selittää tosiasian, että vain hän mainitsi hänet tyhjässä hautatilissä.

Lopuksi olen samaa mieltä Jonathan Chellin ehdotuksen kanssa, jonka Matthewn muotoilu sallii. muuten tunnistamattomat naiset ovat yhteydessä hänen tärkeisiin poikiinsa. Jumalallista väliintuloa ei tietenkään voida todistaa hermeneettiseksi selitykseksi, mutta on varmasti mielenkiintoista, että ilman Matthewn ”outoa” sanamuotoa Salome ei olisi saanut ansioita (nimeltä), jonka hän ansaitsee Jaakobin ja Johanneksen suurten apostolien kasvattamisesta .

Viitteet

¹ Raamatun ulkopuolinen tieto Salomesta tulee lähinnä osoitteesta Gospel Women: Tutkimuksia nimetyistä naisista evankeliumeissa , kirjoittanut Richard Buckham

² Matteus: Kommentti hänen käsikirjastaan vainokseen sekakirkolle , kirjoittanut Robert Horton Gundry

Näissä Matteuksen jakeissa ei näytä olevan selvää vastausta siihen, miksi äiti tunnistettiin tällä tavalla. Ensimmäinen jae on kuitenkin osa suurempaa tarinaa Matteus 20: 20-28 ; se osoittaa, että kaikki kaksitoista apostolia ymmärtävät edelleen väärin, että suuruus ei tule herrasta, vaan nöyrästä palvelemisesta.

1.Kuninkaiden kirjan 1. luvussa on edellinen rinnakkaistarina; tässä on joitain vastaavia sanamuotoja:

1. Kuninkaiden kirja 1: 16-17 (NIV) Bathsheba (Salomon äiti) kumarsi ja kumarsi kuninkaan edessä. ”Mitä sinä haluat?” kuningas kysyi. 17 Hän sanoi hänelle: ”Herrani, sinä itse vannoit minulle palvelijasi Herran, sinun Jumalasi, kautta: Poikasi Salomo on kuningas minun jälkeeni, ja hän istuu valtaistuimellani.

Matteus 20: 20-21 (NIV) Sitten Sebedeuksen poikien äiti tuli Jeesuksen luo poikiensa kanssa ja polvillaan polvillaan kysyi palvelusta häneltä.21 ”Mitä sinä haluat?” Hän kysyi. Hän sanoi: ”Myönnä, että toinen näistä kahdesta pojastani voi istua sinun oikealla puolellasi ja toinen vasemmalla puolellasi valtakunnassasi.”

1 Kings 1: 11-30 -jutussa äiti oli palvellut kuningas Daavidia. Kun kävi ilmi, että Salomo ei tule saamaan valtaistuinta hänen äitinsä oli oltava se, joka puhui vanhemmalle kuninkaalle ja kysyi, miksi ei.

Yhteenvetona Daavid päätyi antamaan Salomon valtaistuimen, joten oikea palvelu on todellakin se, mikä johti suuruuteen. Myöhemmin (Matt.), Jaakobin, Johanneksen ja muiden kymmenen apostolin on vielä opittava tämä.

Näyttää siltä kirjoitusmenetelmä noina aikoina. Tällainen kirjoitustyyli on hämmentänyt ihmisiä sukupolvien ajan. Viittaaminen ihmisiin sen mukaan, mitä he tekevät tai heidän suhteensa kolmansiin osapuoliin, oli tavallista kirjoitustyyliin näinä päivinä. ” Sebedeuksen poikien äiti ” haluaa vain osoittaa, että tälle kirjoittajalle tällä naisella ei ollut niin suurta merkitystä kuin Sebedeuksella ja hänen poikansa. ” Tämä ei ole kirvesmiehen poika? ” Mathews 13:55. Jeesuksen naapurit näkivät Jeesuksen sellaisena, jota ei edes mainita. Ja he eivät edes maininneet Joosefia. Päätämme, että kirjoittaja viittaa Salomeen, Marian sisareen, Jeesuksen, meidän Herramme, Äitiin. Monia naisia ei nimetä heidän nimensä, vaan kuka he ovat äiti tai vaimot. Johanneksen ja Jaakobin äiti näytti olevan hyvin omistava äiti, joka vaati Jeesusta (veljenpoikaansa) istumaan kahdelle lapselleen (Jeesuksen serkut) yksi hänen oikealla puolellaan ja toinen vasemmalla kirkkaudessaan (Matteus 20: 20-28) ). erittäin vaativa nainen, hyvin erilainen kuin nöyrä ja täynnä Grace-sisarensa Marya! Salome näyttää olevan Mariaa nuorempi. On mahdollista, että tästä syystä häntä ei edes mainita. Lopuksi on tärkeää huomata, että Johnilla saattaa olla vei tätinsä Marian vanhempiensa Salomen ja Sebedeuksen taloon, koska John näyttää olevan liian nuori omaan taloonsa ja perheeseensä.Johannes olisi voinut olla noin 18-vuotias, kun Jeesus antoi äitinsä hänelle, jotta hän voisi hoitaa häntä vuodesta lähtien. Jeesus oli hänen ainoa poikansa, ja Joosef saattoi olla kuollut joskus ennen kuin aloitti palveluksensa. Lisäksi Jeesuksen muut serkut, setät ja tädit eivät olleet oikeastaan hänen kanssaan. Katsokaa vain Salomen ylivallan asennetta! Hän saattaa ajatella: ” Minä ”olen Jeesuksen” täti ja hänen äitinsä sisar. Olen ”mahtava! Myös poikani ovat suuria! ”