Liittyykö japanilainen sana “ pan ” (パ ン) alkuperältään espanjankieliseen sanaan “ pan ”?

Jisho.orgin mukaan パ div on peräisin portugalinkielinen sana ”pão”, ja se kirjoitettiin alun perin nimellä 麭 麪包 tai 麪包, ennen kuin se kirjoitettiin nimellä パ ン kuten nykyään.

Onko tämä puhdas sattuma vai onko niillä samat alkuperät?

Nähdäkseni kuinka sekä espanja että portugali ovat latinalaisia kieliä, mielestäni se ei ole mielikuvituksen venytys sanoa, että alkuperät ovat yhteydessä toisiinsa.

MUOKKAA:

tietoja alla olevista kommenteista, minulla on päivitetty etymologia sinulle.

1) Panis on latinankielinen sana leivälle. pan , portugalin pão ja ranskalainen pain ovat peräisin tästä latinankielisestä juuresta. (@ToddWilcox)

2) Portugalin lähetyssaarnaajat esittivät パ ン Japaniin. (katso alla oleva vastaus sekä tämä Wikipedian artikkeli kohteliaisuus käyttäjälle @leoboiko)

Kommentit

• molemmat sanat tulevat latinasta, mutta sana on portugalin portugalista, aivan kuten カ ッ ッ, joka tulee " Copo "
• Panis on " -leivän " latinankielinen nimi, ja se on pan espanjaksi, p ã o portugaliksi, pain ranskaksi ja sanat monissa muissa Kieli (kielet. Latinalaisen kielen alkuperä on epävarma, mutta se voi olla peräisin indoeurooppalaisesta peh , mikä tarkoittaa " laiduntamista ". Katso: fi.wiktionary.org/wiki/panis
• fi.wikipedia. org / wiki / …
• @ToddWilcox voi olla, sinun tulee myös lähettää tämä vastaukseksi, koska kukaan ei maininnut latinankielistä juurta " panis " espanjalaiselle pannulle ja portugalilaiselle paolle.
• @Pharap, " saippua " näyttää olevan peräisin espanjasta – historiallisesti portugalilaisella sab ã o lla on aina ollut /s/ edessä, kun taas moderni espanjalainen jab ó n tuli vanhemmasta xabonista , jonka alkukonsonantti oli /ʃ/, joka sopii paremmin japanilaiseen lainaan.

Tämä ei ole puhdas sattuma, mutta japanilaiset eivät saaneet sanaa パ ン espanjasta, vaan pikemminkin portugalista. Sattuma -osa on, että espanja ja portugali ovat hyvin läheisiä sukukieliä ja niillä on valtava määrä sukulaisia.

Ei ole sattumaa, että asiat menivät tällä tavalla, ja luulen on mielenkiintoista ymmärtää hieman historiallista taustaa, joka johti siihen, miksi tiettyjä sanoja tuotiin toisten sijaan.

Muista ensin mielenkiintoinen historia siitä, miten Katolinen kirkko jakoi koko maailman Espanjan ja Portugalin välillä. Japani kuului Protugalin alueeseen, ja uskon, että portugalilaiset olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka pesivät Japanin rannalle tutkimuksen aikakaudella 1500-luvun puolivälissä (noin 1550 tuumaa). Hollantilaiset tulivat mukaan myös pian sen jälkeen (noin puoli vuosisataa myöhemmin).

Japanilla oli pitkä eristyneisyys, koska he pelkäsivät, mitä saattaa tapahtua, jos maahan tulee liian monta kristittyä: muista, että tämä oli myös kansakuntien, protestantismin ja katolisen kirkon välillä käydyn uskonnollisen sodan aika Euroopassa.

Sitten Meijistä lähtien japanilaiset alkoivat tuoda paljon muita vieraita sanoja. Saksasta kattava tieteisiin (erityisesti lääketieteeseen) liittyvä sanasto; englanninkielisestä sanastosta, joka liittyy yritystoimintaan (ja mielestäni politiikkaan). Vaikka nämä eivät tuskin olleet kovia ja nopeita sääntöjä, after イ ト < – ア ル バ イ ト on peräisin saksasta Arbeit (vaikka uskonkin, että sana lainattiin) kun sekä Japani että Saksa olivat akselivaltioita.

Kommentit

• @jkerian Tokugawan varmaankin maa oli yhtenäinen. En tehnyt ' ei tarkoita sitä, että asiat tapahtuivat yhdessä yössä.Mutta myös Tokugawa yhdisti maan vuosisadan kuluessa Portugalin saapumisesta Japaniin, eikä ' ole historiallinen että jotkut Tokugawan shogunaatista olivat huolissaan kristinuskosta oli taisteleva tuonti. Luulen, että tämä on mielestäni mielenkiintoista, kun otetaan huomioon viimeaikainen Washingtonin poliittinen kehitys ja tämänhetkinen pelko siitä, mitä voi tapahtua, jos liian monta muslimia tulee länteen.
• @jkerian I ' Olen pahoillani kuullessani, että sinusta tuntuu siltä. Itse asiassa en yrittänyt ' yrittää tehdä poliittista asiaa. Lisäsin itse asiassa tekemäni, koska mielestäni historiallinen konteksti on merkityksellinen ja mielenkiintoinen. Tämänhetkisen poliittisen ilmapiirin rinnakkaisuudet ovat vain pinnallisesti mielenkiintoisia.
• Lisätään vain joitain tosiseikkoja katolisen kirkon sivukeskustelun ympärille, joka jakaa maailman Portugalin ja Espanjan välillä, ja siten järkeistää syytä, miksi portugali purjehtii rannikolle Japanin eikä Espanjan. Kyseisen sopimuksen nimi oli Tordesillaksen sopimus fi.wikipedia.org/wiki/Treates_of_Tordesillas . Se sovittiin ja allekirjoitettiin 1400-luvun loppupuolella Portugalin ja Kastilian (nyt Espanja) valtakuntien välillä. Se, että espanjalaiset olivat filippiiniläisiä, mikä kartalla on selvästi portugalin vaikutusalueella, viittaa sopimukseen, jota ei noudatettu
• ainakaan siinä osassa maailmaa. Joten se oli luultavasti historiallista onnea siitä, että portugali oli siellä ennen espanjaa. Joka tapauksessa sillä ei olisi ollut mitään vaikutusta syntyneeseen japanilaiseen sanaan leipää.
• Arbeit on peräisin meiji-ajasta. ja.wikipedia.org/wiki/…

Pan on peräisin portugalinkielisestä sanasta pão, joka tarkoittaa erityisesti vehnäleipää ja leipää yleensä. Sattumaosuus johtuu siitä, että portugalilaiset kauppiaat ja sitten jesuiittojen ja fransiskaanien lähetyssaarnaajat olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka ottivat yhteyttä Japaniin 1500-luvulla. Minulla ei ole aikaa vahvistaa, mutta uskon, että portugalilaisella oli kaupan monopoli Japanin kanssa noin 100 vuoden ajan, ja tuona aikana heidän on täytynyt olla kulttuuri- ja tiedonvaihto, mukaan lukien uuden sanaston käyttöönotto.

Yleisin teoria on, että パ ン on peräisin Portugalin pãosta, koska Portugali kävi kauppaa Japanin kanssa 1500-luvulla. Mutta kuten joku muu jo huomautti , tämä ei selitä パ ン ääntämistä, koska pão (nenääänellä) on lähempänä パ ウ kuin パ ン. Macao, joka kävi kauppaa myös portugalilaisten kanssa samaan aikaan, kutsuu leipää 包 (lausutaan ”pao”). Entä jos パ ン voi ovat tosiasiallisesti alkaneet espanjalaisesta panista, jolla on täsmälleen sama ääntäminen? Tämä on todella mahdollista, koska espanja vieraili myös säännöllisesti Japanissa Filippiineiltä. Historia kertoo meille, että leipää kutsuttiin ensin 波 牟: ksi (lausutaan ”pan” ei ”pamu”) Azuchi-Momoyaman aikana (1573-1603). Tämä tapahtui vuosikymmenien kuluttua espanjalaisista lähetyssaarnaaja Francis Xavier vieraili Japanissa vuonna 1549. Sekä portugalilaiset että espanjalaiset kristilliset lähetyssaarnaajat auttoivat levittämään leivän kulutusta eukaristian rituaalin avulla, joten luulen, ettemme koskaan tiedä oikeaa vastausta kysymykseen. Huomaa, että Hideyoshi kielsi kristinuskon ennen tätä vuonna 1612. (Viite: Japanin ruokinta: riippuvuuden ja riskin kulttuuriset ja poliittiset kysymykset, toimittajat Andreas Niehaus ja Tine Walravens) ul class = ”comments”>