Maantunnuksen kanji-valinnan logiikka ateji

Yleiset foneettiset ” säännöt ”

Monille sanoille, jotka on kirjoitettu nyt Katakanan avulla, siinä oli pieni määrä logiikkaa .亜 transkriptoitu ア käytännöllisesti katsoen yksinomaan, 伊 on hyvin yleinen kanji crib: n, 加: n 利: lle, 利: n trans, ja yleensä kanji, josta Katakana tulee, on hyvä sääntö, vaikkakin kaukana täydellisyydestä joka yleensä kirjoitetaan as: ksi (origin: n alkuperä)) [katso kuva]

Itse asiassa joskus ei ole edes johdonmukaisia transkriptioita yhdelle sanalle. IME: n ア ラ ビ ア antaa vaihtoehdot 亜 拉 毘 亜 ja 亜 剌 比 亜 ja jopa 阿 剌 比亞 (käyttäen older: n vanhempaa versiota). Nykyään katakana on vakio. Pääkuvan kommenttiosion verkkosivustolla on paljon suurempi luettelo.

-n: llä päättyvät tavut transkriboidaan tavulla tavoin (toisin kuin kana). 芬蘭 (フ ィ ン ラ ン ド) on yksi esimerkki tästä.

kiinalaisen vaikutus

Joskus transkriptio oli johdanto hanzista, jota käytettiin tekstityksen tekemiseen Kiinassa.ス ペ イ ン (西班牙) luettaisiin tavanomaisella logiikalla nimellä ” seibanga ”, jolloin merkkien yleisimmät vastaavat lukemat ovat せ い 、 はん 、 ja が. Itse asiassa alkuperä tulee kiinasta, jossa sana luetaan nimellä ” Xibanya ”. Paljon lähempänä ” España ” ääntämistä, johon olemme tottuneet! Japanin sana on ス ペ イ ン, ilmeisesti laina englanniksi, mutta ei vastaa näitä merkkejä paljon.

Merkitys

Joskus reilu harvat merkit ovat mahdollisuuksia, ja valittu ei noudata mitään yllä olevaa mallia. Yksi syy tähän oli yritys pitää Kanji silti sanalla semanttisella (merkityksellisellä) näkökulmalla. both ラ ン ス 、 ス ペ イ ン ovat molemmat esimerkkejä tästä, vastaavilla merkit, joissa molemmissa on 西 （仏 蘭西 、 西班牙）. Tämä tekee varsinaisista tekstityksistä yleensä melko sotkuisia.

Muut huomautukset

On myös muita kuin maiden nimiä, joille annettiin kanjit äänten transkriptoimiseksi, mukaan lukien 缶 {か ん}, joka oli vanhentunut siihen aikaan, kun hollantilaiset saapuivat Japaniin, joten se palautettiin tarkoittamaan ” voi ”. 亜 細 亜 on yhteinen kohteelle ” Asia ” sota-ajan postimerkkeissä.煙草 {た ば こ} on yleinen, vielä nykyäänkin, katakanan sijasta ” tupakalle ” (molemmat on valittu puhtaasti tarkoituksensa vuoksi ja 0 foneettista suhdetta sanaan).

Ei ole tavallista kirjoittaa kokonaisia sanoja näin, ja katakana korvaa sen suurimmaksi osaksi. Näet sen aina silloin tällöin, mutta paljon yleisemmin nämä hahmoja käytetään edelleen usein sanomalehdissä maan nimien supistuksina pitääkseen otsikot lyhyinä. Otsikot, kuten

独 、 伊 決勝 へ！ ” Saksa ja Italia pääsevät finaaliin ” (esimerkiksi jalkapallossa)

米 国 大 統領 来日 ” Yhdysvaltain presidentti saapuu Japaniin ” (kaikki kanjit)

ovat esimerkiksi sanomalehdessä, joka on edessäni tällä hetkellä.

miksi he valitsivat juuri nämä kanji-merkit näiden maiden nimien oikeinkirjoitukseen ?

On vaikea sanoa tarkalleen miksi, koska nämä ovat sekoitus japanin ja Kiinalaiset (tietysti erilaiset mandariini- tai kantoninkieliset tai muut murteet) kaiuttimet, jotka sattui kuulemaan äänen ensimmäistä kertaa.

Esimerkiksi on joitain vanhan koulun jäseniä, jotka ovat olleet tunnettuja jo kauan kiinteät kiinalaiset merkit: 蒙古 {モ ン ゴ ル}, 西 蔵 {チ ベ ッ ト}, 印度 {イ ン ド}, 越南 {ベ ト ナ ム}, 希臘 {ギ リ シ ャ} (mielellään kanjit ovat peräisin nimimerkistä Hellada , mutta luku on portugaliksi Grécia ), 埃及 {エ ジ プ ト} jne.

Moderneilla (jonkin verran) systemaattisilla nimityksillä on tapana valita ne yksinkertaiset mutta ei jokapäiväisessä käytössä olevat merkit: 伊 (”yond”), 亜 ( ”pieni”), 尼 (”nunna”) jne. tai ne, jotka ovat ylpeitä: 英 (”kirkas”), 利 (”etu”), 蘭 (”orkidea”) jne. Mutta vaihtoehtoja on vielä monia. näkee WP-sivun yllä olevassa @snailboat-kommentissa, mielivaltaisia translitteraatioita oli kerran paljon enemmän, suurin osa ch on vähitellen ohennettu.

Myös muut tekijät voivat vaikuttaa kanji-valintaan.葡萄牙 {ポ ル ト ガ ル} uskotaan sisältävän 葡萄 (”rypäleen”), koska sen pääasiallinen vienti Aasiaan oli viini.ロ シ ア kirjoitettiin alun perin 魯 西 亜 露 西 亜, kunnes Venäjän suurlähetystö valitti, että 魯 voi tarkoittaa ”tylsä”.

Voivatko he käyttää muita kanji-merkkejä, mutta samoilla lukemilla näiden maiden oikeinkirjoitusta varten?

Mitä tulee tähän, ehdottomasti ei . Ne on jo tunnistettu oikeiksi nimiksi, joita ei voi muuttaa haluamallasi tavalla.

Kommentit

• Suuri osa luettelosta on itse asiassa kiinankielisiä tekstityksiä jotka tekivät tiensä japaniksi, mutta sisälsivät myös nimiä, jotka käyttävät kun ’ yomia japanista. He eivät koskaan olleet ” mielivaltaisia ”, mutta vain paljon vähemmän standardoitu.
• Ehkä sanamuotoni oli huono, tarkoitan ” mielivaltaista ” sillä voit teoriassa valita minkä tahansa merkin mahdollisista vaihtoehdoista.

Käytössä独 逸 Kanji-valinta Saksalle. Se ei ole foneettinen, vaan ideologinen ja tarkoituksellisesti saksanvastainen. Tämä on sopusoinnussa Kiinan / Itä-Aasian 華 華 想 Huáyí Sīxiăngin (J. Kai Shisô) kanssa: Ajatteli, että oma kulttuuri on ylivoimainen ja halveksiva toisten katsotaan olevan ret hidastuneita sivilisaatioita tai eläimiä (ja hyönteisiä) ihmisten alapuolella (myös 中華 思想 Zh ōnghuá Sīxiăng (J. Chûka Shisô): Ylempi maa keskiaikaisessa ideologiassa).犭 pedon luokittelijan sisällyttäminen tähän ei ole vain muuten usein suhteellisen vaaraton ylpeys oman alueensa kulttuurista, vaan tahallinen huolimatta muista eläimistä. Tämän ymmärtäminen on tutkimuksen aihetta Itä-Aasian ajatuksiin. Koska tämä on melko kiusallista, japanilaiset välttävät yleensä tämän myöntämisen. Saksankielisten maiden diplomaattien ja heidän kollegoidensa tulisi varmasti pyrkiä kunnolliseen nimeämiseen.

Kommentit

• Luulen, että vastauksesi sisältää lainauksia mainitsemasi resurssit. Valitettavasti niiden puristaminen tekstilohkoon ilman ainakin lainausmerkkejä tekee vastauksestasi hyvin ymmärrettävän. Ehdotan muokata sitä ja lisätä > lainatun rivin alkuun viittausten selkeän osoittamiseksi.
• Sanooko lähde nimenomaan about: sta? Koska se ’ s on erittäin hyvä kanji, jota käytetään koko ajan, jopa joskus viitaten ihmisiin. kuten 独 り で oleminen ” yksin ” 、 独身 olemalla ” naimaton henkilö ” 、 独立, jolla on varsin positiivinen merkitys ” omavarainen ”.