Miksi “ katkarapu ” “ katkarapu ”? [suljettu]

Englanniksi meillä on joukkolajeja kuten puu tai riisi . Et voi laskea massa-substantiivia asettamalla numeron sen eteen ( kaksi kirjaa ) tai moninkertaistamalla sen lisäämällä -s ( lamput ) . Määritelläksesi määrän, kirjoita mittayksikkö massanimikkeen eteen. Voit esimerkiksi kirjoittaa ”kaksi puunarua” tai ”kymmenen jalkaa puuta” tai ”kaksi kiloa riisiä”.

Vaikuttaa siltä, että tämän kieliopilliset syyt ovat hämärät. Olen lukenut useita selityksiä siitä, miten se on, mutta mikään ei ole, että yksiselitteisyys antaa syyn, miksi se on. Löysin seuraavan verkosta osoitteesta grammar.about.com :

Onko laskusanojen ja massanimien kieliopilliseen eroon olemassa käsitteellinen perusta? Yksi vastaus on, että tämä kieliopillinen ero on suurelta osin semanttisesti läpinäkymätön ja periaatteeton … Yleensä ihmiset oppivat, mitä substantiiveja käytetään tyypillisesti laskusanoina ja mitä tyypillisesti massanimikkeinä ymmärtämättä, miksi nämä syntaksierot esiintyvät. massa-substantiivit perustuvat suurelta osin käsitteellisesti. Toisin sanoen kun puhujat käyttävät laskusanoja viitaten asioihin, joita heillä on implisiittisesti mielessä, mitä he yrittävät kommunikoida, mikä on yhteistä kaikissa laskennan substantiivien käyttötarkoituksissa. massanimien käyttö.Kolmas vastaus, jonka ehdotan, on se, että laskennan ja massan välinen substantiivierottelu perustuu suurelta osin käsitteellisesti, mutta on myös poikkeuksia. Joillakin poikkeuksilla ei näytä olevan selkeää selitystä, mutta toisia voi esiintyä kilpailevien kielen kommunikaatiotoimintojen vuoksi.

Tässä ”s Wikipedia kestää :

Englannissa (ja monilla muilla kielillä) on taipumus substantiivit, jotka viittaavat nesteisiin (vesi, mehu), jauheisiin (sokeri, hiekka) tai aineisiin (metalli, puu) käytettäväksi massasyntaksissa, ja esineisiin tai ihmisiin viittaaville substantiiveille lasketaan substantiiveja. Tämä ei ole vaikea ja nopea sääntö; massanimet, kuten huonekalut ja ruokailuvälineet, jotka edustavat helpommin kvantifioitavia esineitä, osoittavat kuitenkin, että massa / laskuri-eroa olisi pidettävä itse termien ominaisuutena eikä viitteiden ominaisuutena. Esimerkiksi samaan tuolisarjaan voidaan kutsua ”seitsemää tuolia” ja ”huonekaluja”; Vaikka sekä tuoli että huonekalut viittaavat samaan asiaan, entinen on laskennanimike ja jälkimmäinen massanimike. Keskimmäisestä englanninkielisestä massanimestä pease on morfologisen uudelleenanalyysin avulla tullut kreivi-substantiivi herne.

Toinen esimerkki periaatteesta, jonka mukaan laskenta / ei-laskuri-ero ei ole esineessä, vaan lausekkeessa, joka viittaa harkitse englanninkielisiä sanoja ”fruit” ja ”vegetables”. Esineet, joita nämä sanat kuvaavat, ovat objektiivisesti ottaen samankaltaisia (toisin sanoen ne ”ovat kaikki syötävät kasvinosat); silti sana” hedelmä ”on (yleensä) ei-laskettava, kun taas” vihannekset ”on monikkomuoto. Saksan kielellä on yleinen sana ”vihannekset”, joka, kuten englanninkielinen ”fruit”, on (yleensä) lukematon: das Gemüse. on slangisana ”vihannekset”, joka toimii samalla tavalla: ”veg” [riimoi sanalla ”reuna”].

Kielissä, joissa on osittainen kirjain, ero on selkeä ja pakollinen. Esimerkiksi suomeksi, liity vettä, ”join (jonkin verran) vettä”, sana vesi, ”vesi”, on partitiivisessa tapauksessa. Tähän liittyvä lause liitetään veden, ”join () vettä, käyttäen sen sijaan akkusatiivia, olettaa, että siellä oli tietty laskutettava määrä vettä, joka oli täysin humalassa. sille voidaan antaa tarkka, matemaattinen määritelmä kvantisoinnin ja kumulatiivisuuden suhteen.

Kommentit

• Meillä ' meillä on ollut paljon tätä aiemmin, mutta +1, kun yhdistimme kaiken.
• Kaksi puunarua, kolme huonekalua, neljä säikettä hiukset, mutta kaksi entä lampaat? Kolme entistä peuraa? Neljä mitä kalasta?
• @BlessedGeek: Mutta ne eivät ole ' t lukemattomia: sanomme lammas , kaksi lammasta ja lampaat ovat . Että ' eroaa vedestä : emme ' sanoa * vettä * kaksi vettä tai * vesi ovat (paitsi " lasillinen vettä ", joka jos sanan eri (laskettava) merkitys).
• Täsmälleen. Joten vastauksen ei pitäisi korreloida puuta, huonekaluja tai hiuksia lampaiden, kalojen tai peurojen kanssa.

Syy?

Kun puhumme katkarapuista tai kaloista yksikössä, mutta viittaaja on moninkertainen, viittaamme siihen materiaalina, jossa yksilöt eivät ole näkyvissä tai tärkeitä. Tämä on samalla tavalla kuin puhumme paperista tai lihasta, ja koska ainesta on vain yksi, se on yksikkö. Näin on usein silloin, kun asia, johon viitataan, on meille jollakin tavalla hyödyllinen. Esimerkiksi ruoka tai juoma.

Esimerkki tästä on se, että puhumme linnasta, joka rakennetaan kivestä, koska emme ole kiinnostuneita yksittäisistä kivistä, mutta puhumme kottikivestä, joka on täynnä kiviä. viety linnaan.

Se ei kuitenkaan ole selvä. Jotkut ihmiset puhuvat norsukarjasta , toiset norsukarjasta, ja meillä on lammaslauma, mutta karja lehmiä. Yksi selitys tälle on, että lampaat pyrkivät juoksemaan ympäri yhtä massaa, jossa yksilöt ovat kadonneet (sama kuin kala tai katkarapu) lehmien levittäessä yksilöinä, mutta se ei selittäisi norsukarjaa.

kommentit

• Tunnen joitain ihmisiä, jotka huomauttavat (aivan oikein), että tämä ei vastaa OP ' kysymys. Se ei anna ' kieliopillista ' syytä (kuten p.s.w.g. ja ZZMike voidaan päätellä osoittamaan).Kuitenkin ' äänestän sitä, koska luulen, että se käsittelee kysymyksen ' kysymyksen ' parempia kuin nuo vastaukset – arvostan sitä, jos suosio palautettaisiin tulevaisuudessa (viritys – äänestys on paljon vähemmän tärkeä).
• mikä on " viittaamme siihen materiaalina, jossa yksilöt eivät ole näkyvissä tai tärkeitä [..], koska vain yksi materiaali on yksikkö. " ja " Yksi selitys tälle on, että lampaat pyrkivät juoksemaan ympäri yhtä massaa, jossa yksilöt ovat kadonneet (sama kuin kala tai katkarapu), kun taas lehmät levittäytyvät yksilöinä " ei kieliopillinen syy?
• Samasta syystä kuin ' Värittömät vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti ' ei ole epägrafmaattinen. Kielioppi tarkastelee puhtaasti lauseen tms. Rakenteen hyväksyttävyyttä (usein kiistelty), ei sitä, onko todellisella tuloksena olevalla merkkijonolla järkevää, eikä sitä, kuinka erilaiset hyväksytyt rakenteet liittyvät (tai muuten) kuvatun tilanteen yksityiskohtiin. Olen ' d samaa mieltä siitä, että semantiikka ja syntaksit pidetään liian usein liian kaukana toisistaan.
• Mitä tulee ' asemaan ' … Mielestäni esitettyyn kysymykseen olisi vastattava. Mikä siinä on ongelma? Koska useimmat kysyjät – ja vastaajat – eivät ole kielitieteilijöitä, vastustan myös kiusausta käyttää sitä tekosyynä näyttämään kielikoulutusta. Missä taustasta olisi hyötyä, hieno, mutta silloinkin yritän pitää sen yksinkertaisena. Käytä Ngramia COCA: n sijaan; vältä linkkejä tai viittauksia hämäriin tutkimuspapereihin; vältä epäselviä teknisiä termejä, jos mahdollista. Tällainen asia.
• Onko ' värittömiä vihreitä ideoita nukkuneet raivokkaasti ', on kielioppi. Ehkä tarkoitit sanoa syntaktisesti oikein, mutta koska se epäonnistuu semanttisesti, kielioppi riippuu siitä, miten määrität kieliopin. Chomsky muuten käytti lauseita esimerkkinä lauseesta, jota ei ollut koskaan puhuttu – ei ' kieliopillisesti oikeaa ' mutta hölynpölyä – joten sinusta puuttuu asia. Ja missä viestissäni on jotain, joka muistuttaa sitä?

On myös ”kalaa” (yksikkö) ja ”kala” (monikko); ”peura” ja ”peura”. Olen samaa mieltä p.s.w.g. että kieliopillista selitystä ei ole, vaan pikemminkin yksi sana monikkojen muodostumisesta.

Jotta asia olisi entistä monimutkaisempi, monikko on myös ”kalat”. Yhdysvaltain englanniksi se on ”yksi kala, monet kalat”.

Kommentit

• Ei sitä ' s ei. kala n. pl. kala tai kala · es (AHD). I ' Hyväksyn heidän otoksensa, koska he väittävät tutkineensa käyttöä.

Yleisin monikkomuoto ”katkarapu” sattuu olemaan sama kuin yksikkö. Aivan kuten ”sinä”, ”lampaat”, ”samurai” ja monien muiden sanojen yksikkö- ja monikkomuodot.