Mitä Pyhä Augustinus tarkoittaa ennalta määrittelemisellä?

St. Augustinus sanoo jossakin paikassa (lainattu vanhassa katolisessa tietosanakirjassa):

Ennakko ei ole mitään muuta kuin niiden armollisten lahjojen ennakoiva tuntemus ja etukäteen asettaminen, jotka varmistavat kaikki pelastetut

Ennakko – Katolinen tietosanakirja

Joten … onko tämä vain tautologia? Se, että pelastetuilla on pelastus, ei näytä olevan kovin syvä, onko sitä kauempana katolinen voi mennä ennalta määrityksen käsitteeseen?

Kommentit

  • vastaus tähän: christianity.stackexchange.com/questions/15886/…
  • Tämä ei ole ’ t Pyhä Augustinus, joten en ’ ole varma, että sitä voidaan pitää vastauksena, mutta mielestäni Katolinen katekismus vie sen siinä määrin kuin katolinen voi kappaleissa 599 ja 600 .
  • En ole varma, keskittyykö tämä kysymys katoliseen teologia tai augustinolaisten näkemykset ennaltaehkäisystä.
  • @ononyymit, ovatko ne ristiriidassa keskenään?
  • Vastatakseni kysymykseen en usko, että lainaus on tautologia. Kirjoitettu katolisesta näkökulmasta – Augustinus sai ajatuksen Paavalilta. Paavali esitteli ajatuksen alkuperäisen synnin perinnöstä sovitettavaksi, josta Kristus kärsimykset ja kuolema olivat välttämättömiä. Emme voi saavuttaa mitään hyvää paitsi, että Kristuksen uhri syyttää meistä vanhurskauden ’. Siksi olemme turmeltuneita. Lähde: Ennakko: Augustine to Calvin and Beyond , kirjoittanut John Casey.

Vastaus

Kuten kysymyksessäsi oleva lainaus huomauttaa, Pyhä Augustinus johti Uuden testamentin teksteistä seuraavan määritelmän: ”Ennakko on ennalta tieto ja niiden Jumalan lahjojen valmistelu, joiden avulla ne, jotka vapautetaan, varmasti toteutetaan. ”(1) Tässä määritelmässä sanaa” ennakkotieto ”ei pidetä tarkoittavana, että Jumala ennakoi valittujen ansioiden, vaan että hän ennakoi ja valmistaa lahjat, joiden avulla valitut todella pelastuvat toteutusjärjestyksessä. ”Ennaltamäärityksellään Jumala ennakoi, mitä hänen oli tehtävä” (2), ohjaamaan valitut erehtymättä iankaikkiseen elämään. Tässä Augustinus toistaa Herramme sanoja: ”Minun lampaani. . . ei kadota ikuisesti. Eikä kukaan saa ryöstää niitä minun kädestäni. ”(3)

Pyhän Augustinuksen mukaan ennalta määrääminen edellyttää Jumalan päättäväistä ja selvää tahtoa pyhittää ja pelastaa kaikki valitut. (4) Jumala tuntee heidät erikseen ja haluaa heidän tekevän ansiokkaasti tekoja, joita vaaditaan taivaaseen pääsemiseksi. Hän haluaa antaa heille armon jatkaa loppuun asti. ”..Jumala on se, joka työskentelee sinussa, sekä tahtonsa että hänen hyvän tahdonsa mukaan.” (5) Se, että Jumala ennakoi tervehdyttävät ja ansiokkaat tekomme, edellyttää Pyhän Augustinuksen opetuksen mukaan asetusta. (6)

Olipa ihmisellä oltava valta tuhota kaikkivoivan olennon tarkoitus Kaikilla asioilla on vain heikko käsitys niin suuresta kysymyksestä tai mitä heillä on, ei riitä, jotka ajattelevat, että kaikkivoipa Jumala haluaa jotain ja on voimaton toteuttamaan sitä heikon miehen takia, joka estää häntä.

Augustinus sanoo, että Jumalan tahto on kaikkivoipa ja tehokas (tehokkain). (7) Yhdestä hänen tutkielmastaan luemme seuraavasti: ”Ei ole epäilystäkään siitä, että ihmisen tahdot eivät voi vastustaa (in sensu composito) Jumalan tahtoa, joka on tehnyt mitä tahtoi taivaassa ja maan päällä, siinä, että Hän tekee mitä haluaa ja milloin tahtoo s. Epäilemättä hänellä on voima saada ihmisen sydän alistumaan alistamaan Hänen kaikkivaltaiselle tahdolleen, niin kuin hän haluaa. ”(8) Tästä voimme nähdä, että Pyhän Augustinuksen mielestä jumalallisen tahdon päätökset ovat erehtymättömiä koska Jumala ennakoi antavansa suostumuksemme, mutta koska Hän on kaikkivoipa. Hän sanoo myös: ”Ihmisten tahdot ovat enemmän Jumalan vallassa kuin omissa.” halukkaistamme mikä on hyvää; . . . ei ole epäilystäkään siitä, että toimimme aina, kun toimimme, mutta Hän on toimiemme syy vahvistamalla tehokkaimmin tahtotamme. ”(10) Vielä selvemmin puhuessaan tunnustetusti tästä ennalta määrättävästä aiheesta hän sanoo, että” kukaan ei on kovettunut sydämessään hylkää armon, koska se annetaan ensisijaisesti tämän sydämen kovuuden poistamiseksi. ”” (11)

St. Augustinus opettaa ja korostaa toistuvasti, että ennalta määrääminen on maksutonta. Keskustellessaan sinnikkyyslahjasta hän sanoo: ”Miksi toinen lapsi on yhtä synnin vankeudessa, miksi toinen otetaan ja toinen jätetään?Ja kahdesta jumalattomasta ihmisestä, jotka ovat jo edenneet vuosina, miksi yhtä kutsutaan ja toista ei? Kaikki tämä liittyy Jumalan kiistattomiin tuomioihin. ”(12) Hän sanoo myös:” Miksi Jumala vetää tämän eikä sitä toista, yritä olla tuomitsematta, jos et erehdy. ”(13) Mikä on tarkalleen ydin mysteeri on Pyhän Augustinuksen mielestä ihmisen kyvyttömyys selvittää jumalallisen valinnan syyt. Hän palaa jatkuvasti takaisin tähän mahdottomuuteen, eikä hänen vastustajansa löydä mitään keinoa paeta siitä. Tämä mahdottomuus on panttina hänen uskollisuudestaan Pyhän Paavalin opetukseen. Se on niin sanottu hänen opetuksensa teema. (14)

Kirkon tohtorina Augustinus kehitti suuresti katolisen opin Pyhän Augustuksen aikaa edeltäneet isät, erityisesti kreikkalaiset, tulkitsivat ennalta määräämisen tarkoitukseksi antaa kunniaa tämän elämän jälkeen. He tuskin puhuivat siitä muuten kuin kehotuksena, ja sitten heillä oli mielessään ennakkoluulottu teloitusjärjestys, jossa ansaitaan ennen kirkkautta, kun taas Jumalan tarkoituksella tapahtuu käänteisessä järjestyksessä. (15) Tarkoitusjärjestyksessä Jumala haluaa lopun ennen keinoja; siksi hän haluaa pelastaa hyvän varkaan, jolle Hän antaa lopullisen sitkeyden armon. Mutta toteutusjärjestyksessä Hän antaa iankaikkisen elämän palkkiona ansiokkaista teoista. Tätä tarkoituksen ja toteutuksen välistä eroa sovellettiin vasta asteittain ennalta määrittelyyn. Alun perin Pyhä Augustinus käytti sitä hämärästi, ja sitten skololiteologit yhä selvemmin.

Ennakkoasetusta (16), kuten kirkko on määritellyt, ei ole harvoin kohdattu harhaopin kanssa. predestinarianismi:

Tämän harhaoppisen predestinarianismin (17) ydin voidaan ilmaista näissä kahdessa peruslausunnossa, jotka kantavat toisilleen syy-seuraussuhdetta:

• Jumala ainoana syynä yksilön pelastumiseen tai kadotukseen, ottamatta huomioon hänen ansioitaan tai haittojaan;

• valitun suhteen se kieltää tahdonvapauden tehokkaan armon vaikutuksesta samalla kun se asettaa rangaistuksen välttämättömyyteen synnin tekemisestä armon puuttumisen vuoksi.

Kirkon puolustama Pyhän Augustuksen oppi ilmaisesta vapaasta tahdosta selventää meille sitä, mitä kirkko on jatkuvasti opettanut, ennen kaikkea vastaan predestinarismia ja sitten kalvinismia, bajanismia ja jansenismia vastaan.

Viidennellä vuosisadalla katolisen kirkon pappi Lucidus, jota syytettiin predestinarismin tai pahan ennaltaehkäisyn opettamisesta, vetäytyi opetuksestaan Arlesin neuvostossa, joka pidettiin vuonna 473. Hänen mielipiteensä. , jonka neuvosto on muotoillut, kuuluu seuraavasti: ”Että Kristus, Herra, meidän Vapahtajamme, ei kuollut koko ihmiskunnan pelastuksen vuoksi; . . . että Jumalan ennakkotieto pakottaa ihmisen väkisin ikuiseen kuolemaan tai että kadotetut ovat kadonnut Jumalan tahdosta. . . . Samoin hylkään sen mielipiteen, joka sanoo, että jotkut on tarkoitettu ikuiseen kuolemaan ja toiset ennalta ikuiseen elämään. ” >

Quierzyn neuvosto (853)

Canon 1 – Että Jumala haluaa tietyllä tavalla pelastaa kaikki ihmiset

Canon 2 – Että ei ole olemassa ennalta määräämistä paha, mutta että Jumala määräsi kaikesta ikuisuudesta tuomitsemaan rangaistuksen lopullisen katumuksen synnistä, synnistä, jonka Hän ennakoi eikä millään tavalla aiheuttanut vaan vain sallinut.

Canon 3 – Kaikkivaltias Jumala tahtoo ilman poikkeus on, että kaikki pelastettavat miehet, vaikka kaikki eivät ole pelastettuja, on se, että jotkut pelastuvat, on pelastavan lahja; jos jotkut menevät hukkaan, ne ovat vikoja.

3. valenssineuvosto (855) vaati voimakkaammin ikuiseen elämään suuntautumisen ennustetta, sikäli kuin se eroaa yksinkertaisesta ennakkotietämyksestä, sillä tämä jälkimmäinen ulottuu myös pahaan. g tämän neuvoston julistuksiin, vähiten hyvään ja vähiten oikeudenmukaisesti määrättyyn rangaistukseen, ei koskaan tapahdu ilman Jumalan myönteistä ja erehtymättömää päätöstä, eikä syntiä ole tehty eikä missään mieluummin, ilman Hänen ennakkotietoaan ja lupaa. (20 )

Langresin seurakunta (859)

Kaanon 1 – mitä Herra mielellään on tehnyt taivaassa ja maan päällä. Sillä taivaassa tai maan päällä ei tehdä mitään, paitsi mitä Hän itse mielellään tekee tai oikeudenmukaisesti sallii. Tämä tarkoittaa, että kaikki hyvät asiat, olivatpa ne helposti tai vaikeasti suoritettavia, olivatpa ne luonnollisia tai yliluonnollisia, tulevat Jumalalta, ja että syntiä ei tapahdu eikä tässä pikemminkin kuin toisessa ilman Hänen jumalallista lupaa.

Canon 2 – Jumala haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan eikä kenenkään kadonneen. . . eikä ensimmäisen miehen kaatumisen jälkeen hänen tahtonsa ole väkisin riistää ihmiseltä vapaa tahto.

Canon 3 – että ne, jotka kuitenkin kulkevat vanhurskauden polulla, voivat jatkaa niin ja pysyä sinnikkäästi viattomuudessaan, Hän parantaa ja auttaa armonsa kautta heidän vapaata tahtoaan.

Kaanoni 4 – Ne, jotka menevät kauas Jumalasta, joka haluaa kerätä Jerusalemin lapsia, joka ei sitä halua, häviävät.

Kaanoni 5 – Siksi Jumalan armon takia maailma on pelastettu; ja siksi, että ihmisellä on vapaa tahto, maailma tuomitaan.

Canon 6 – Aadam menetti voimansa tehdä hyvää mikä on hyvää – halun kautta mikä on pahaa. id = ”61aa5195b2”>

Siksi koko ihmissuvusta tuli katoamisen massa. Jos ketään ei olisi pelastettu, Jumalan oikeus ei olisi ollut syyllinen. Monien pelastuminen johtuu kuitenkin Jumalan sanomattomasta armosta.

Tämä viimeinen lausuma toistaa Pyhän Augustinuksen sanat. nämä yhdeksästoista vuosisadan konferenssit, piispat, jotka kokoontuivat neuvoston kokoukseen Thuzeyyn, hylkäsivät ehdottomasti teorian pahoille ennustamisesta ja vahvistivat Jumalan yleisen halun pelastaa, kuten Prosper oli tehnyt. Jumala ei koskaan käske mahdotonta, mutta hän haluaa antaa kaikille mahdollisuuden täyttää käskynsä ja saada pelastus. Sitä kaikki tämän viimeksi mainitun neuvoston kokoamat piispat vahvistivat SS: llä. Augustine ja Prosper. Mutta he eivät kiellä mysteerin toista näkökohtaa, joka on: ennalta määräämisen absoluuttinen palkkio, todellinen ennalta määrääminen vastakohtana.

Tämä kirkon opetus vahvistettiin 1500- ja 1700-luvuilla. sekä Trentin neuvoston päätöksillä protestantismin virheitä vastaan että tuomitsemalla jansenismi. Kirkko julistaa jälleen, että vaikka ihminen on saanut alkuperäisen synnin tahran, hänellä on vapaa tehdä hyvää armon avulla suostumalla tekemään yhteistyötä sen kanssa, mutta samalla hän voi vastustaa sitä. (21) tästä seuraa, että Jumala ei määrätä ketään pahalle; (22) mutta hän päinvastoin haluaa kaikkien ihmisten pelastuksen; ja Kristus kuolee kaikkien puolesta, vaikka kaikki eivät saa hyötyä, joka on hänen kuolemansa hedelmä, ”mutta vain ne, joille hänen intohimonsa ansio välitetään”. (23) Aikuisten tapauksessa pelastukseen tarvitaan hyviä tekoja. ja taivaan kunnia on suorituksen järjestyksessä palkkio, joka myönnetään heidän koeajansa jälkeen ansiokkaista teoista.

Samoin julistetaan jansenismille, että Kristus ei kuollut vain ennalta määrätyn tai vain uskollisille; (24) että on olemassa armo, joka on todella riittävä ja joka tekee Jumalan käskyjen täyttämisen mahdolliseksi kaikille niille, joille nämä määräykset on määrätty. Kirkko lainaa Pyhän Augustinuksen sanoja uudestaan kumoamalla Protestantit ja jansenistit: ”Jumala ei käske mahdotonta, mutta käskemällä molemmat kehottavat sinua tekemään sen, mitä pystyt, ja rukoilemaan sen puolesta, mitä et pysty.” (25) Hän sanoo myös, että ”Jumala ei hylkää. vain ilman, että he olisivat aiemmin hylänneet sitä. Se, että jotkut menevät hukkaan, on niiden hukkuva vika. ”(26)

Pyhä Raamattu ilmaisi saman ajatuksen näillä sanoilla:” Tuho on sinun oma, oi Israel; apuasi on vain minussa. ”(27)

  1. De dono sitkeästi., luku 14.
  2. De praed. pyhimys, luku 10.
  3. Johannes 10: 27–28.
  4. Vrt. Enchiridion, luku 100, nro 26
  5. Fil. 2: 13; vrt. De praed. sanct, XVIII, 41; De dono persever., XXIII, 63.
  6. De dono persever., XVII, 41, 47; XIX, 48; XX, 50; De praed. Sanct., XVII, 34; XVIII , 37.
  7. Vrt. Enchiridion, kappaleet 95 ja sitä seuraavat
  8. De correptione et gratia, luku 14.
  9. Ibid., Vrt. De civitate Dei, V, 9.
  10. De gratia et libero arbitrio, luku 16.
  11. De praed. Sanct., Luku 8. Hänen tractae ad Simplicandum, Bk. I, q. 2, nro 13, Pyhä Augustinus puhuu yhdenmukaisesta armon, joka on sovitettu yksilön mieltymyksiin, jotka Jumala tuntee.
  12. De dono persever., Luku 9
  13. Joan., Tr. 26
  14. De dono persever., VIII, 17; IX, 12, 21; XI, 25; XII, 30. De praed. Sanct, VIII, 16; XIV, 26. De correptione et gratia, VIII, 17, 19 (teloitusjärjestyksessä).
  15. Vrt. Dict. De Théol. Cath., Taide. ”Ennaltaehkäisy”, isä Simonin, OP
  16. http://www.newadvent.org/cathen/12378a.htm
  17. http://www.newadvent.org/cathen/12376b.htm
  18. http://www.catecheticsonline.com/SourcesofDogma.php , nro. 316
  19. http://www.newadvent.org/cathen/13703a.htm
  20. http://www.catecheticsonline.com/SourcesofDogma.php , nro. 321-22.
  21. Ibid., Ei. 797; d. ei. 816
  22. Ibid., Ei. 827.
  23. Ibid., Ei. 795.
  24. Ibid., Nro. 1096, 1294, 1380 ja sitä seuraavat.
  25. Ibid., Nro. 804.
  26. Ibid., Nro. 804. 806, 1794.
  27. Hoosea 13: 9

Vastaa

Näen tämä on selvitys siitä, mikä on ennalta määrääminen.

Kaksi pääkomponenttia ovat avaimet:

  1. Fore-know
  2. Fore-ordination

The pattern sillä tämä nähdään, kun katsotte, että yhtä luomusta seuraa toinen luomus, kuten Ilmestyskirja 21: 1 viittaa. Menemme tästä ”maailmasta”, johon olemme nyt tulleet, mitä pyhät kirjoitukset kutsuvat ”tulevaksi maailmaksi”, kun on ”uusi taivas ja uusi maa”.

Tässä käsitteessä on prosessi, jonka käymme läpi maailmojen välillä ja joka määrittelee meille jonkin tason toiminnan maailmassa. Paavali puhui tästä 1. Kor. 15 jossa hän teki analogian vastatakseen kysymykseen, missä lihassa me nousemme ylös, kun meidät herätetään ”tulevassa maailmassa”. Hän käytti symboleja, joita näemme myös luomistilissä. Hän sanoi, että jotkut nousevat kalojen lihan, toiset siipikarjan, toisten hiipivien esineiden yms. Kanssa, ja heidän nousemansa kirkkaus verrataan aurinkoon, kuuhun ja tähtiin.

Kun siis Isä tuomitsee meidät, se suoritetaan Hänen tietämyksensä mukaan siitä, keitä ja mitä olimme tässä maailmassa, ja sitten olemme antaneet meille ”uuden nimen”, joka määrää meidät eteenpäin johonkin tiettyyn lihamuotoon jossain kirkkaudessa ”tulevaa maailmaa” varten.

Voit ajatella tätä siitä, kun Aadamille annettiin hallita kaikkea ja Jumala käski hänen viedä kaikki luomukset hänen eteensä, jotta Aadam voisi antaa heille kaikille ”nimen”. Jos ajattelet sitä tällä tavalla, voit nähdä Aadamin eräänlaisena Isänä, joka tuomitsee kaikki ”olennot” ja osoittaa heidät jollekin kirkkaustasolle, kun he tulevat uuteen taivaaseen ja uuteen maahan.

Jos tarkastelet Aadamin 930 vuoden elinaikaa, voit nähdä, että tämä suuri työ ”nimittää” (tuomita) kaikki ”olennot” (ihmiset) uudeksi etukäteen asetetuksi kirkkaustasoksi (1.Kor.15) ), ei olisi mikään pieni yritys. Siksi Aadamille annettiin morsiamen Eeva avustajaksi ja kumppaniksi auttamaan näiden tehtävien suorittamisessa.

Tämä kaikki voi tulla selkeästi huomion kohteeksi, jos näet Aadamin. ja Eeva saapui Luomisen kuudennen päivän (vuosituhannen) loppupäähän ja sai valta-aseman, jonka oli tarkoitus ulottua Luomisen seitsemänteen päivään (Millennium). Toisin sanoen Aadam tuotiin mukaan luomisen uuden syklin järjestämiseksi ja uuden luomissyklin valmistelemiseksi seuraamista varten.

Joten Jumala delegoi Aadamille ja hänen morsiamen Eevalleen vastuun suorittaa kaiken tarvittavan tiedon kerääminen, jotta tämän Luomisjakson kaikki sielut voidaan järjestää (nimeämään) jollekin kirkkaustasolle seurattavassa Luomisyklissä. Siten Aadamilta ja Eevalta vaaditaan erittäin merkittävä määrä sukututkimusta, jotta he voivat hoitaa kunnolla ja vastuullisesti Jumalan antamat tehtävät.

Kun 1.Mooseksen kirjan 2: 4 sanotaan, että kaikki ennen puhuttu Luominen liittyy ihmisten sukupolviin, jotka järjestettiin ”yhdessä päivässä”, mikä osoitti, että tämä työ jokaisen sielun organisoimiseksi jollekin kirkkaustasolle kesti noin yhden vuosituhannen. Tämä työ on ”henkinen luominen”, joka edeltää tosiasiallista ”aineellisen luomisen” toteuttamisen toteuttamista, kun otetaan huomioon, että ihmiset todella nousevat ylös fyysisesti sen mukaan, mitä he olivat ennalta määränneet heidän puolestaan sen mukaan, mikä ”nimi” Aadam ja Eeva antoi heille.

Huolimatta yksilöistä kaikilla on Aadamin antama ennakkoasetus heidän tietämyksensä perusteella, minkä he tuovat ylösnousemukseensa ennalta määrätyinä olosuhteina, he voivat edetä tai poiketa heidän yksilöllisistä valinnoistaan. Jokainen luomissykli tuo uuden mahdollisuuden saada uusi ”elämän kirja”, joka kirjoitetaan uudella tiedolla uudelle Aadamille, joka sitten antaa uuden nimen kaikille ”luomuksille”. Tämä sykli toistuu yhä uudelleen, kun maailmat tulevat ja menevät.

Kommentit

  • Kiitos yksityiskohtaisesta ja harkitusta vastauksesta, mutta halusin, mitä katolinen kirkko opettaa (joten merkitsin sen [tag: katolisuus] tämä näyttää enemmän kuin jotain Piin elämästä.
  • Vastasin yksinkertaisesti esitettyyn kysymykseen. Jos halusit vain katolista näkökulmaa, kysymyksen on oltava nimenomaisesti pyydä tällaisia, joten minun kaltaiset ihmiset eivät ’ tuhlaa hengitystäni sanomalla pilkkaavia asioita.
  • Luulen, että olen, olen kanssasi ajanhukkaa. vastaaminen kysymyksiin kuitenkin
  • Et ’ et nimenomaisesti ilmoittanut, että sinua kiinnostaa vain katolinen näkökulma. Näkemykseni, jonka jaoin, ei ole ’ t erityinen kristinuskon lahko tai haara ja johtuu yksinkertaisesti pyhissä kirjoituksissa kirjoitetusta, enkä näe mitään syytä, miksi katolinen olisi kykenemätön käsittelemään asioita, kuten olen esittänyt uudelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *