Mietin, onko alkoholin palamistavan ja alkoholin yleisen näkemyksen välillä korrelaatiota?
Alkoholi palaa heiluva sininen liekki, joka näyttää melkein eteeriseltä.
Henget kuvataan usein sinisinä ja heiluttavina (ajattele will-o ”-viisaita rohkeasti).
Sattuma? Selkeyden vuoksi: Kysyn, kutsutaanko alkoholia väkeväksi alkoholiksi osittain tämän kuvan vuoksi, ei siitä, perustuuko alkoholin kuvat alkoholin polttamiseen.
Kommentit
- Will-o-the-wisps voi kuitenkin olla erityistapaus, kun otetaan huomioon, että ne ovat antropomorfisaatio (jos se ’ on oikea sana) luonnonilmiöstä, johon liittyy joko liekki tai ’ pre-combus kylmähiekka ’. Vaikka tieteelliset selitykset kiistetäänkin jossain määrin, kansanperinne selittää ne aavemaisiksi liekeiksi ja taiteelliset kuvaukset tekevät niistä tarkoituksellisesti liekin kaltaisia. fi.wikipedia.org/wiki/…
- @Spagirl Todella totta! Kuitenkin monia muita väkeviä alkoholijuomia verrataan samalla tavalla.
- Huh, ja ajattelin aina, että se johtui siitä, että se vei sinut hyvällä tuulella
- sinulle on koskaan ilmaantunut, että voi olla päinvastoin, kuvaukset ehkä saavat ideoita todellisista asioista?
Vastaus
Se on peräisin muinaisesta alkemian käsitteestä ”haihtuva aine”. Alkeemisen prosessin aikana luovutettua ja kerättyä höyryä (kuten alkoholin tislauksen yhteydessä) kutsuttiin alkuperäisen materiaalin hengeksi:
- myöhään 14c. alkemiassa ”haihtuvana aineena; tisle”; alkaen c. 1500 ”aineena, joka kykenee yhdistämään filosofin kiven kiinteät ja haihtuvat alkuaineet.” Tästä syystä väkevät alkoholijuomat ”haihtuva aine” ”vuoteen 1670 mennessä.
Kommentit
- Huomaa, että sama on tapahtunut saksaksi. ” Geist ” tarkoittaa ” henki ” merkityksen ” Pyhä Henki ” (der Heiliger Geist) ja ” alkoholi ” (Esimerkiksi Himbeergeist on ” vadelma-brandy ”)
- Kolme martiniinia ja sinä ’ poltergeistit vierailevat uudestaan.
- @DavidRicherby – henki, aineeton olemus, joka tulee d täytetty materiaali.
- Henki on peräisin latinalaisesta ” hengityksestä ” eli ei niinkään aineettomasta olemuksesta. asiasta todellisina höyryinä.
- @LeeDanielCrocker Mikä puolestaan heijastaa muinaista uskoa, että yksi ’ hengitys ja yksi ’ sielu on sama asia. Vastasyntyneen ’ ensimmäinen hengitys on henki, joka tulee kehoon; kuolevan henkilön ’ kuoleman helistin on kehosta poistuva henki.
Vastaa
Sanan juuri spirit on latina spirare – hengittää. Sitten siitä tulee synonyymi ” life ” ja ” elävä ” – mukaan lukien uskonnollisessa mielessä – Pyhä Henki.
Silloin on suuri merkitys sanan kehitykselle, kun käytämme sitä aineiden yhteydessä, mitä ilmeisesti tapahtuu 1400-luku.
OED – tunne 16 –
a. Yksi tai toinen tietyistä hienovaraisista erittäin puhdistetuista aineista tai nesteistä (erotettu luonnollisiksi, eläin- ja elintärkeiksi), joiden oletettiin aiemmin läpäisevän kehon verta ja pääelimiä. Myöhemmässä käytössä käytetään vain pl.
▸a1387 J. Trevisa tr. R. Higden Polychron. (St.Johns Cambr.) (1865) I. 53 Sillä þe son beme..piirrä oute þe -huumorit, .. ja vetämällä ulos spiriteistä tee hänestä pelkuri herte.
c1400 Lanfranc ” s Cirurg. 26 toe toþer arterie..haþ kaksi cootia, bi aiheuttaa þat oon myȝt ei aȝenstonde þe strenkþe þe spriitistä.
c1400 Lanfranc ”s Cirurg.162 klensi-veren þe-henki on engendrid; mikä henki on..lisää sutil þan ony bodi.
1477 T. Norton Ordinall, Alchimy v, julkaisussa E. Ashmole Theatrum Chem. Britannicum (1652) 82 Hert Vitall Hertissä asuu, Spirit Naturall..Maksassa .., mutta Spirit Animall asuu aivoissa.
1541 T.Elyot Castel of Helthe (uusi toim. .) 12 b, Spirite on ayry-aineen alatyyli, joka stryryning kehon voimia niiden toiminnan harjoittamiseen.
Tässä on muita merkintöjä 1800-luvulta. 1700-luvulta lähtien käsite alkoholijuomista puhdistettuna aineena näyttää kuitenkin yleisesti hyväksyttävän sense 21 –
a. Neste, joka on luonteeltaan olemus tai uutetta jostakin aineesta, esp. yksi, joka on saatu tislaamalla; ratkaisu alkoholiin, jolla on jokin olennainen tai haihtuva periaate.
1612 B. Jonson Alchemist ii. vi. sig. F2, H ”on kiireinen väkevyydeltään, mutta me annamme hänelle vastauksen.
1651 J. Ranskalaisen taiteen tislaus v. 139 Liuotetaan kaikki rikkipitoiset metallit Aqua fortisiin tai mihin tahansa muuhun happoon. .
1728 E. Chambers Cycl. (siteeratulla sanalla), kymmien sanotaan vetävän henkeä rikistä, suolasta ja muista elimistä, kun ne poimivat olemuksen tai sen subtilest osan tislaamalla tai muulla tavalla.
1813 H. Davy Elements Agric. Chem. (1814) 136 Kaikista tavallisista väkevistä alkoholijuomista voidaan mielestäni riistää niiden erikoinen maku sulattamalla ne toistuvasti hiilellä ja poltetulla kalkilla.
Vaikuttaa siis siltä, että etymologinen reitti on spirare – (hengittää), henki – eli ” elossa ” aineisiin, joiden oletetaan läpäisevän veren, ja lopuksi puhdistetuille materiaaleille, kuten alkoholille, tärpätille jne. .
Muokkaa 16.22hrsGMT 12. tammikuuta 17.
heprea tiedot (@Davidia kohti) ovat mielenkiintoisia. Spiro (spiravi, spiratus, spirare) latinankielisen sanakirjani mukaan Virgil käytti sitä idioomissa tarkoittamaan eri tavoin voimakasta hajua; olla suosiollinen; hengittää, puhaltaa, hengittää ulos, räjähtää, raivoa, kuvaannollisesti innostaa, saada runollista inspiraatiota ja Horace (syntynyt 65 eaa) hengittää, elää , ole elossa – videtur Laeli miesten spirare etiam in scriptis: spirat adhuc amor puellae
Se ei sano mitään ” henkestä ” ei-ruumiillisessa mielessä.
Toinen (englanti – latina) sanakirja osoittaa, että sana sieluksi oli animus (m) ja aave – anima (f). Joten näyttää siltä, että yhteys hengityksen (e) ja hengen välillä ei tule latinasta, ainakaan ei klassisesta latinasta. Voi olla mielenkiintoista tarkastella, miten keskiaikainen latina kohteli sitä (tai kuulla modernilta italialaisilta puhujilta, kuten @ Mari-Lou A)
Aisti 6 & 7 OED: n kristillisistä ideoista uudelleen; esimerkit eivät ala t o esiintyvät sanakirjassa myöhempiin keskiaikoihin saakka, esimerkiksi 1400-luvulle saakka (ja Chaucer-vastaavuus osoittaa hänen laajan kristillisen henkinsä käytön) mikä viittaa siihen, että juutalais-kristillistä kirjallisuutta ei ollut saatavana englanniksi ennen 1500-lukua (kuten eräs kommentaattori on todennut), se voi selittää esimerkkien puutteen ennen tätä aikaa.
Kommentit
- Eivätkö ’ t keskiajan alkemistit käyttäneet latinaa? Vaikuttaa uskottavalta, että spiritus ia on voitu käyttää latinaksi tarkoittamaan ” hengitystä ” (höyry) aine, ja se käännettiin sitten uudelleen englanniksi nimellä ” spirit ” (lisäämällä uusi merkitys sanalle, joka oli mutaatio jo sen kulkeminen vanhan ranskan läpi). Voin kuitenkin ’ puolustaa tätä teoriaa.
- Myös hepreaksi ruach on sana ” tuuli ”, ” hengitys ” ja ” henki ”. esimerkiksi. Genesis ” tuuli liikkui vesien yli ” (v1: 2) ja Jumala hengitti elämä Aadamin ’ sieraimiin (v2: 7) se ’ on sama sana.Uskon tämän yhteyden ” hengityksen ” ja ” hengen edeltää juutalais-kristillistä vaikutusta latinankieleen, mutta en ’ ole 100% varma.
- @David Erittäin mielenkiintoinen kommentti. Katso edellisen vastaukseni laaja muokkaus.
Vastaa
Lisää vain Joshin (oikea) vastaus; näyttää siltä, että sanaa ”henki” käytettiin tislausnyrkin yhteydessä Lähi-idässä. Wikipediassa todetaan:
Alkoholiin viitaten termi ”henki” on peräisin Lähi-idän alkemiasta. Nämä alkemistit olivat enemmän huolissaan lääketieteellisistä eliksiiristä kuin lyijyn muuntamisesta kullaksi. alkeemista prosessia (kuten alkoholin tislauksen yhteydessä) kutsuttiin alkuperäisen materiaalin hengeksi.
Kommentit
- Joten henki kuten ” -olennossa ”, melkein ” soul ” eikä linkitä mihinkään hengen kuvaukseen. Eteeriseen henkeen käytetyt kuvat voivat kuitenkin perustua siitä, miten alkoholi palaa (mitä kysymys toivoo, ei ole).
- Ja sitä kutsuttiin alkuperäisen materiaalin hengeksi, koska sen mielestä tislauksessa löydetty höyry sisälsi alkoholin olemuksen tai luonteen. materiaalia, josta se tislattiin. Suurelta osin samalla tavalla kuin elävien olentojen ajateltiin olevan eläviä elintärkeän nesteen takia tai että ihmisillä uskottiin olevan hengellinen olemus sielunsa vuoksi. Molempia ominaisuuksia kutsuttiin henkiksi , ja me käytämme edelleen sanaa luonnehtiakseen jotain olemusta.
- @deadrat Tarkalleen – kenties minun olisi pitänyt olla hieman laajempi vastauksessani; Oletin, että se olisi tietynlainen, mutta lukiessani sen uudelleen, se ei ole selvästi ’ t, joten kiitos selvennyksestä.
Vastaa
Ei: koska alkoholia ei kutsutaan väkevät alkoholijuomat . 🙂
Väkevät alkoholijuomat tarkoittavat nimenomaan tiettyä juomatyyppiä, joka on valmistettu tislaamalla, kuten viski tai gini.
Suurin osa alkoholijuomista (tilavuuden mukaan) ei tuoteta tällä tavalla.
Esimerkiksi olutta keitetään (perinteisesti humalasta), ei tislattu. Ja olut (tai alun perin midi) on historiallisesti edustanut tilavuudeltaan kaukana suurinta osaa alkoholinkäytöstä englanninkielisessä maailmassa.
Esimerkiksi viini on käynyt käymisprosessissa (perustuu perinteisesti rypäleihin). Samoin siideri.
Joten ei ole loogista (tai etymologista) syytä olettaa, että termi väkevät alkoholijuomat on koskaan viitannut alkoholiin yleensä. Se viittaa yhteen alkoholityyppiin, eikä kyseinen tyyppi ole edes yleisin tilavuusmuoto.
Olut edustaa alkoholimuotoa, joka ei edes syty. Viini ei myöskään ole syttyvää. Syttyviin alkoholityyppeihin kuuluu laaja valikoima teollisia alkoholeja, joista monet ovat todella ihmisille myrkyllisiä, kuten (puhuen väkevistä alkoholijuomista) metyylipitoiset alkoholijuomat (met).
Ja historiallisessa tilanteessa ihmiset eivät perinteisesti sytyttäneet väkeviä alkoholijuomia.
Viski on melko kallista, jopa nykyään: Englannin historiallisina aikoina useimmat ihmiset eivät olleet varanneet sytyttämään juomaansa! (Eikä halua.) Joten ei todellakaan ole syytä olettaa, että joitain alkoholimuotoja kutsutaan väkeviksi alkoholijuomiksi, koska viktoriaaniset esi-isämme nauttivat katsomasta, kuinka heidän juomansa syttyi liekeissä!
Hieno idea. Mutta viskin polttaminen ei todennäköisesti koskaan ollut kovin suosittua Skotlannissa!
Kommentit
- Vaikka se onkin mielenkiintoista, se ei ole ’ t vastaus ja toimisi todella paremmin kommenttina alkuperäiseen kysymykseen.
- @trentcl Kysymys oli ” Mietin, onko korrelaatiota olemassa alkoholin palamistavan ja yhteisen mielen välillä? ” Näyttääkö minulta ” ei ” on vastaus, jota loppuosa viestistä tukee tosiasioilla ja syillä.
- @bof: Kohta, jonka yritin tehdä, on se, että useimmat juotavat alkoholimuodot eli muut kuin myrkylliset, eivät ole syttyviä. Siksi hyvin harvat ihmiset näkisivät alkoholia koskaan liekeissä, luultavasti liian vähän tukeakseen ajatusta siitä, että etymologinen yhteys voisi olla.
- @ Ed999 Et et ’ t vastaa esitettyyn kysymykseen. Jatkoit pitkää tangenttia erilaisista alkoholin tuotantotavoista, mikä ei ole aihetta tällä SE: llä.Et sanonut mitään etymologisesta yhteydestä ” hengen kahden aistin välillä ”, mistä kysymys koski .
- @trentcl: O / p ei oikeastaan maininnut ’ edes e-sanaa (etymologinen). Kysymys koskee väitetyn alkoholipohjaisen liekin kuvaa . Mutta minun ei tarvinnut toistaa jo esitettyjä kohtia termin ’ alkoholijuomat iv id etymologisista juurista ’ = ”2371993121”>
. Kukaan ei kuitenkaan ollut erottanut ’ väkevien alkoholijuomien ’ merkitystä ’ alkoholi ’ (o / p sanoo nimenomaisesti, kuva on ’ alkoholi ’), eikä kukaan ollut ilmaissut asiaankuuluvaa näkökohtaa siitä, että useimmat alkoholimuodot eivät ole syttyviä (sellaisista, joita joemme). ” Onko alkoholia kutsuttu väkeväksi alkoholiksi …? ” Ei, se ei ole ’ t. Termit eivät ole ’ t synonyymejä.
Vastaa
Sinä etsivät etymologista yhteyttä sanan ”henki”, kuten juomakelpoisen ”henki”, ja sanan ”henki”, kuten ”sielukas” ”henki”, välillä.
Teoriani mukaan on olemassa yhteys, ja että tämä yhteys koskee sitä tosiasiaa, että vahvat alkoholijuomat saavat aikaan epäpyhää henkeä, kun taas heikommat alkoholijuomat eivät t. Näin ollen jälkimmäisen voidaan sanoa olevan pyhää henkeä.
Kreikan filosofi Euenos, 5. vuosisata eKr, ehdotti, että viini tulisi laimentaa siten, ettei se aiheuta ”surua tai hulluutta”. Hän sanoi, että viinin kuulostamiseksi se tulisi sekoittaa veteen.
Viini, jonka Jeesus teki ihmeen avulla Kana-hääissä, oli todennäköisesti sekoitus tuoreempaa, makeinta, viiniä ja vettä. Siinä oli vähemmän alkoholia ja se maistui paremmin kuin isännän viiniseos, joka oli vahvempi ja vähemmän maistelu. Syy siihen, että se oli vahvempi ja vähemmän maistunut, johtui siitä, että kaikki viinissä oleva sokeri oli muuttunut alkoholiksi.
Viite: ”Vaikeat kohdat kirjeissä: Onko Uuden testamentin” viini ”sama kuin nykyinen viini?”: RH Stein
Kommentit
- Rekisteröi yksi tileistäsi ja sitten seuraa niiden yhdistämisohjeita . Rekisteröityneellä tilillä voit muokata omia viestejäsi.
- Vastauksen tulisi vastata kysymykseen asiantuntijan vastineena, selityksineen, asiayhteydellään ja kaikilla tuilla. tosiseikat, jotka ovat välttämättömiä sen osoittamiseksi, että se on oikein. Henkilökohtaiset mielipiteet, spekulaatiot, anekdootit ja yleinen keskustelu ovat tervetulleita englannin kielen ja käytön keskusteluun .