Onko Japanilla perustuslaillinen ja laillinen oikeus omaan armeijaan tai laivastoon?

Kysymykseesi on periaatteessa kaksi vastausta. Ensimmäinen tulee Japanin perustuslain, rauhansopimusten jne. Oikeudellisista ennakkotapauksista. Toinen on tosiasiallinen versio sodan jälkeen ja tähän asti tapahtuneesta.

Oikeudellisesti katsottuna Japania kiellettiin olemasta minkäänlaista pysyvää armeijaa, vaikka heillä oli lupa olla voimia omaan puolustukseensa. Japani ei ole koskaan vedonnut Yhdysvaltoihin tai mihinkään muuhun maahan tai hallintoelimeen omaan suojeluunsa pelkästään oikeudellisessa mielessä. Toisin sanoen Yhdysvallat tai Yhdistyneet Kansakunnat eivät koskaan allekirjoittaneet mitään sanoen suojelevansa Japania.

Todellisuudessa Japanilla on kuitenkin pysyvä armeija itsepuolustusvoimiensa muodossa. Heidän sotilaskustannuksensa ovat kymmenen parhaan joukossa, ja se on teknisesti yksi maailman edistyneimmistä armeijoista, mutta silti hyvin pieni ihmisten lukumäärän suhteen. Suurin ero toisen maailmansodan jälkeen on, että Japani lupasi koskaan sijoittaa joukkojaan ulkomaille mistä tahansa syystä, vaikka viimeisten 10–15 vuoden aikana he ovat olleet mukana joissakin merentakaisissa rauhanturvatoimissa ja auttaneet hävittäjää ja tankkausalusta tukivarana. sota Afganistanissa. Tässä vaiheessa, jos Japani päättäisi kasvattaa armeijansa kokoa, sitä ei todellakaan kielletä tekemästä, mutta Japani on pitänyt armeijansa pienenä, koska rehellisesti sanottuna se on paljon halvempaa.

Lopuksi, vaikka Yhdysvallat ei ole koskaan virallisesti suostunut suojelemaan Japania, Yhdysvaltojen sotilastukikohtien määrä maassa tarkoittaa käytännössä sitä. Tämä on myös antanut Japanin päästä eroon armeijan pitämisestä pienenä, koska Yhdysvaltain laivasto ja muut varat ovat levinneet ympäri Japania ja Etelä-Koreaa. Mitä tulevaisuuteen tulee, sitä on vaikeampi sanoa, koska Yhdysvallat on vetänyt sotilasmenoja takaisin. Ei olisi yllättävää nähdä, että Yhdysvallat kannustaa Japania lisäämään armeijansa määrää vähentääkseen riippuvuuttaan Yhdysvaltoihin. suojaamiseksi, mutta se voi helposti mennä kumpaankin suuntaan.

Kommentit

• Japanin perustuslain 9 artikla on edelleen voimassa. Japanilla on kielletty armeijan pitäminen tai riitojen ratkaiseminen sodan kautta.
• @Samuel Russellin perustuslaki on Japanin sisäinen. Mutta onko mitään sopimusta, joka kieltää tämän?
• @ MarkC.Wallace Oikeudellisessa mielessä olet täysin oikeassa, sopimuksen perusta on perustuslain yläpuolella. Käytännössä sopimuksella voi olla enemmän voimaa kuin perustuslailla, jos sillä on vahva ulkoinen motivaattori. Esim: Saksanvälinen Saksa noudatti (jonkin aikaa) Versaillesn sopimuksen rajoituksia ulkoisen rangaistuksen uskottavan uhan vuoksi, vaikka hallitus oli sisäisesti jatkuvassa virrassa.
• @ MarkC.Wallace Tai voit katsoa siinä näin: ’ ei tarvitse olla toimija, joka panee täytäntöön perustuslain – todellakin, tietyissä maissa perustuslaki ei ole ’ Se on paperin arvoinen, johon se on kirjoitettu ’ s -, mutta jotkut sopimukset, varsinkin tietyllä supervallalla, pannaan melkein varmasti täytäntöön lentotukialuksillaan, jos se ’ s suurvallan ’ kiinnostuksen kohteena.
• On myös huomattava, että JSDF: n luominen oli itse asiassa MacArthur ’ omat liikkumisensa 9 artiklan ympärillä sanomalla, että se oli poliisi, ei sotilaallinen voima. itse JSDF vastaanottaa yhä runsaasti vastustusta olemassaolostaan perustamisestaan lähtien Abe ’ -hahmosta huolimatta.

Turvallisuushaasteet: Japanin puolustusdilemma on mielenkiintoinen asiakirja. Se valaisee tätä perustuslain (ja siihen liittyvien anti-militarististen tunteiden) tasapainottamisen historiaa, Japanin strategisia tavoitteita ja sen liittoutumista Yhdysvaltojen kanssa. Se katsoo, että Japani on horjuttanut 9 artiklaa valtion ”normalisoimiseksi”. Se huomauttaa myös, että suuri ongelma JSDF: n roolin laajentamisessa (tai sen roolin ”normalisoinnissa”) olisi ”normalisoida” suhteet Yhdysvaltoihin ja ehkä vaarantaa Yhdysvaltojen suuri suojaava läsnäolo . Se kysyy kuitenkin myös, kuinka paljon Japanin kieltäytyminen ottamasta normaalia sotilaallista roolia saattaa jo vaarantaa sen suhteet Yhdysvaltoihin. Se on mielenkiintoinen näkemys ja näyttää toistavan muiden vastausten sanoja.

Tässä ote:

Normalisointi varkain

Koko Japanin sodanjälkeinen puolustuspolitiikka on ollut hidasta marssia kohti normaalia. Käytännössä Japanin ns. rauhan perustuslaki on vain viivästyttänyt, mutta ei estänyt edistymistä kohti normaalia valtiollisuutta. Japanin peräkkäiset hallitukset osallistuivat ”uudelleentulkinnalla tapahtuvaan tarkistamiseen” prosessiksi keinona kiertää perustuslailliset kiellot. Viime aikoina ”tarkistaminen lainsäädännöllä” on ollut ensisijainen muutostapa. Sekä Irakin lähettäminen että merivoimien lähettäminen Intiaan Afganistanin koalitiota tukeville valtamerille on annettu erityislainsäädäntö vuonna 2001 an d 2003. Niillä rajoitettiin viime vuosikymmenen aikana annettuja lakeja, jotka ovat laajentaneet ja monipuolistaneet Japanin itsepuolustusjoukkojen (SDF) rooleja ja valmiuksia. Japanin peräkkäisillä hallituksilla on kertynyt joukko tosiasiallisia saavutuksia, mikä luo tarvittavat ennakkotapaukset SDF: n uusien toimintojen hankkimiseksi.

_{2 Japanin perustuslain 9 artikla – ns. Rauhanlauseke – Japanin hallitus on tulkinnut sen johdonmukaisesti siten, että se kieltää Japanin oikeuden käyttää kollektiivista itsepuolustusta (eli sotilaallista toimintaa Yhdysvaltojen tai sen joukkojen puolustamiseksi) samoin kuin Japanin osallistumista YK: n alaisuuteen kuuluviin kollektiivisiin turvallisuusoperaatioihin. Japanin luontaista oikeutta kollektiiviseen itsepuolustukseen suvereenina valtiona ei kuitenkaan ole koskaan kumottu, ja se todellakin tunnustetaan YK: n peruskirjassa. Hallituksen lainsäädäntötoimisto teki vallitsevan tulkinnan kollektiivista itsepuolustusta koskevasta 9 artiklasta vuonna 1981. Se totesi: Kansainvälisen oikeuden mukaan valtiolla on oikeus kollektiiviseen itsepuolustukseen, joka on oikeus käyttää todellista voimaa pysäyttääksesi aseellisen hyökkäyksen vieraaseen maahan, johon sillä on läheiset suhteet, vaikka valtio itseään ei ole suoraan hyökätty. Siksi on itsestään selvää, että koska se on suvereeni valtio, Japanilla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus kollektiiviseen itsepuolustukseen. Japanin hallitus katsoo kuitenkin, että perustuslain yhdeksännessä artiklassa sallitun itsepuolustusoikeuden käyttö on rajoitettu maan puolustuksen kannalta välttämättömään vähimmäistasoon. Hallitus uskoo, että kollektiivisen itsepuolustusoikeuden käyttö ylittää tämän rajan eikä se ole siksi perustuslain sallittua. ” Lainattu julkaisussa R J Samuels, ‘Constitution al Revision in Japan: The Future of Article 9’, The Brookings Institution, Center for Northeast Asian Policy, 15. joulukuuta 2004, www.brookings.edu/fp/cnaps/events/20041215.pdf.}

Muodollisesti Japanilla ei ole oikeutta: http://en.wikipedia.org/wiki/Article_9_of_the_Japanese_Constitution#Debate

Pohjimmiltaan Japanin valtio on ottanut tällaisen oikeuden: http://en.wikipedia.org/wiki/Japan_Self-Defense_Forces#History

Poliittisesti, koska Kiinan valtiolla on suuri kiinnostus Japanin kykyyn aggressiiviseen sotaan, Suuri aseistettu valtio seuraa tarkasti Japanin tulkintaa 9 artiklasta sekä muodollisesti että aineellisesti.

Kommentit

• ei ’ t vastaa kysymykseen sinänsä. Japanilla on oikeus puolustaa itseään, kuten kaikilla muilla kansallisvaltioilla. Jos he ovat (osittain) vapaaehtoisesti vapauttaneet itsensä oikeudesta tehdä niin kansallisten rajojensa ulkopuolella, se ei tarkoita ’ t, että he eivät ’ t on oikeus asevoimiinsa.
• 9 artikla: ” Tavoitteenaan vilpittömästi oikeudenmukaisuuteen ja järjestykseen perustuvaan kansainväliseen rauhaan japanilaiset luopuvat sodasta ikuisesti kansakunnan suvereeni oikeus ja voiman uhkaaminen tai käyttö kansainvälisten kiistojen ratkaisemiseksi. (2) Edellisen kappaleen tavoitteen saavuttamiseksi maa-, meri- ja ilmavoimia sekä muuta sotapotentiaalia ei koskaan ylläpidetä.Valtion sotilasoikeutta ei tunnusteta. ” Kumpikin suvereniteetti voi itsensä rajoittaa, jolloin I ’ olen antanut vastaus tai itsemääräämisoikeus ei voi ’ rajoittaa itseään, jolloin viitataan JSSDF: ään: vastaus.